tag:blogger.com,1999:blog-24764640.comments2023-10-31T17:34:11.264+02:00Lupiinilupiinihttp://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comBlogger2289125tag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-9942644039572654202016-07-13T11:56:04.880+03:002016-07-13T11:56:04.880+03:00Tätä metatyön ongelmaa on puitu erilaisissa naisko...Tätä metatyön ongelmaa on puitu erilaisissa naiskokoonpanoissa muun muassa kreikkalaisten siskojen kanssa. Ongelma on todellinen ja se on ikuinen ja tämä Olipa Kerran Toimitusjohtaja -saaga vain jatkuu ja yltää maailman laidoille. Olen ihan varma, että jossain Amazonin puhallusputki-ihmisten parissa sinisiä naamatatuointejaan kurtistelevat naiset pyörittävät silmiä samoille ongelmille. Ehkä eivät. Joskus huvittaisi ottaa loparit, mutta sitten maailma ehkä kaatuisi. Jos tämä vain on joku, jossa ollaa hyviä? Suunnittelu, verkostoituminen, yksityiskohtien sovittelu. Hmm...<br /><br />Siistii että päivität!Jennihttps://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-78671083942237107422016-06-03T10:05:05.249+03:002016-06-03T10:05:05.249+03:00Oih miksei tämä maailman täydellisin blogi enää pä...Oih miksei tämä maailman täydellisin blogi enää päivity! Oon sitten viihdyttäny itseäni lukemalla vanhoja postauksiasi uudelleen. Nyt vuosi 2012 ja hyvät jutut! Nti Nokkelahttps://www.blogger.com/profile/16809093755323367456noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-18535164233608036352016-02-03T14:49:54.838+02:002016-02-03T14:49:54.838+02:00Moikka moi Lintunen!
Teillä on ollut kunnon rutist...Moikka moi Lintunen!<br />Teillä on ollut kunnon rutistus, talon rakennus ja vauva! Meillä tuntui ihan kyllin haastavalta aikanaan, kun Juhannuspoika tuli etuajassa ja uutta kämppää remontointiin (hyvin pintapuolisesti) ja vanhaa tyhjennettiin. Se on kyllä ihannetilanne, jos kumpikin voi tehdä niitä hommia, joita parhaiten osaa ja jotka itseä huvittaa eniten. Mun vanhemmat, jotka on olleet varmaan jossain määrin oman sukupolvensa roolien vankeja, oivalsi vasta eläkeiässä, että mieskin voi tehdä ruokaa. Ja siitä pitäen mun isä on tehnyt heille kaikki ruuat (mikä on suuri onni, koska mun äiti on ruuanlaittajana jotain, mistä on lähes pakko kertoa vitsejä jälkikäteen, koska ne kolmen prossan fetakuutioista ja pakastepinaatista tehdyt mustanpuhuvat piirakat on jotain niin mykistävää) ja vaikka on edelleen keittiössä aika epävarma ja noudattaa reseptejä pilkuntarkkaan, tykkää hommasta selvästi enemmän kuin äiti. <br />Mä juuri yksi päivä tunsin taas kerran syvää tyytyväisyyttä, että mun puolisoa kiinnostaa sellaiset supertylsät asiat kuin taloyhtiön hallituksessa oleminen ja tulevan hissiremontin suunnittelu. Ettei mun tartte! <br />lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-22410499682233928212016-01-31T14:36:13.307+02:002016-01-31T14:36:13.307+02:00Ooh, hän on palannut, jee!
Mä oon nähnyt molemmat...Ooh, hän on palannut, jee!<br /><br />Mä oon nähnyt molemmat puolet tästä "isä ei osaa" jutusta. Esikoisen vauvavuonna rakennettiin talo, mies kävi kotona lähinnä nukkumassa, ei mitään käsitystä vauvan hoidosta, koska ei mahdollisuutta osallistua. Mulla oli vastuu vauvasta ja kodista sekä osasta rakennushommia, lähinnä organisoinnista. Kun kuopus teki tuloaan etuajassa, jäi mies kylmiltään yksin vastuuseen kaikesta. Ja osasi :) Kuopuksen hoitoon mies osallistui paljon ja ihan oma-alotteisesti. Kun olin töissä puoli vuotta, mies otti vastuuta kuskauksista, kipeiden lasten hoidosta ja vietti se niiden kanssa kolme viikkoa kesälomaa kun mä olin töissä... Ei se kaikkea muista (likavaipat / vaatteet jäi välillä päikkyyn, retkeltä unohtuu eväät jne), ei ole niin rutiineihin tottunut kuin minä, mutta so not. Hän tekee asiat omalla tavallaan, minä omallani eikä kumpikaan tapa ole ainoa oikea. Nyt kun taas olen kotona, suurimman osan metatyöstä teen minä. Oikeastaan tulen jatkossakin tekemään vaikka olisin töissä. Minä olen meistä se järjestelmällinen tyyppi, joka muistaa kaiken ilman kalenteriakin, mies taas on erittäin epäjärjestelmällinen ja unohtaa kaiken, vaikka kuinka olisi kalenterivaraus... Jos joku asia tulee toiselle luonnostaan eikä stressaa, miksi väkisin jakaa tasan? Ja joo, mies hoitaa pääosin auto- ja tietokonehommat, koska osaa. Mä hoidan ruokahuollon (Kauppakassi-palvelu rocks!) ja pyykkihuollon ja vaatehankinnat, koska haluan. Mies hoitaa takan- ja saunanlämmityksen puiden roudaamisineen, koska haluaa. Ja kesällä pihahommista pääosa on miehen heiniä, koska haluaa... Hommat menee enempi vähempi tasan sen mukaan mitä kukin haluaa tai osaa paremmin tehä.<br /><br />Mutta siis vielä kerran, she's back, yei!Lintunenhttps://www.blogger.com/profile/05750427384207518251noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-59975510276963226702016-01-27T19:22:13.762+02:002016-01-27T19:22:13.762+02:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.Heinihttps://www.blogger.com/profile/08432083501034595325noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-86017499921653267612016-01-27T19:21:58.181+02:002016-01-27T19:21:58.181+02:00Aktivoidu ihmeessä! Mä olen käynyt tosi monesti ku...Aktivoidu ihmeessä! Mä olen käynyt tosi monesti kuikuilemassa, vieläkö päivität. Heinihttps://www.blogger.com/profile/08432083501034595325noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-38636355805012316702016-01-27T11:34:22.734+02:002016-01-27T11:34:22.734+02:00
Mua on hämmästyttänyt ennenkin Väestöliiton nais...<br /><br />Mua on hämmästyttänyt ennenkin Väestöliiton naisten lausunnot. Anna Rotkirch kannusti joskus Hesarissa musta vähän niinku rivien välistä naisia hankkiutumaan raskaaksi salaa mieheltään, kun miehet nyt vaan usein ovat aika kypsymättömiä näissä vauvahommissa ja jarruttavat ja sitten ollaankin jo liian vanhoja, että kyllä se mies sitten siihen isyyteen kypsyy kun vaihtoehtoja ei ole. Itse en voi juuri härskimpää kuvitella, kuin ihmisten vanhemmiksi vasten tahtoaan pakottaminen ja ajattelen myös, että lapsi syntyy silloin varsin epätasapainoiseen perheeseen, jos siellä ollaan valmiita valehtelemaan ja petkuttamaan noin isoissa asioissa. <br /><br />Hyvä pointti toi, että mies ei välttämättä hahmota metatyön monitahoisuutta. L ei vuosiin tuntunut tajuavan, että lastenvaatteiden metsästys halvalla ja järkevästi ei ole pelkkää kotiäidin lompakkoloisintaa ja merkkipöksyihin törsäämistä vaan sekä välttämättömyys että vuosia jatkuessaan myös aikamoista pakkopullaa. Ja just harrastukset. Niistä tulee ihan hämmästyttävän paljon stressiä, laskeskelua, rahanmenoa, aikataulujen sovittamista, vertailua ja säätämistä. Mä oon myös aivan itsestäänselvästi aina ollut se, joka hoitaa lasten neuvolat, rokotukset ja muun terveydenhuollon ajantasaisesti. Ja kaverisynttärit kaikkine valmisteluineen, erikoisruokavalioineen, check, check! lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-84107219958588007852016-01-27T00:02:17.173+02:002016-01-27T00:02:17.173+02:00Ihanaa, olet kirjoittanut! Ihanaa, olet kirjoittanut! Taikinanaamahttps://www.blogger.com/profile/03723884560811205425noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-39964136564324128612016-01-26T19:07:29.105+02:002016-01-26T19:07:29.105+02:00http://www.projectmama.info/2016/01/naisvalitus-jo...http://www.projectmama.info/2016/01/naisvalitus-johtuu-harjoituksen.htmlS Luin project maman check listin ja totesin, että näistä meidän perheen isä kyllä selviää ihan 6-0, lukuunottamatta ehkä niitä kaverisynttäreitä, jollaisia me ei kyllä muutenkaan oo harrastettu (mies on meillä lähinnä sitä mieltä, että maailmassa on liikaa tavaraa jo ennestään eikä synttäreitä tarvii juhlia), eli ei mikään toivoton tapaus. Itse asiassa veikkaan että oman tuttavapiirini isät 90% selviäisivät noista ongelmitta, eli ehkä mäkin sit elän kuplassa? Pietahttps://www.blogger.com/profile/05641384200909929247noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-80265725552510258542016-01-26T19:01:08.867+02:002016-01-26T19:01:08.867+02:00Se Vaarasen juttu, puuuh. Ihan kun naisystävät ja ...Se Vaarasen juttu, puuuh. Ihan kun naisystävät ja niiden tärkeys olis ilman muuta mieheltä pois, ja mies, joka ei ota kokonaisvastuuta kaikesta, on naiselle vain ’välttämätön paha’. Melkoista mustavalkoisuutta. Vaikka meidän perhe S:n 2x vuosi koti-isänä -jaksojen jälkeen on ehkä monella tapaa tasa-arvoinen arjen kuormituksen suhteen, meillä ainakin edelleen pätee se, että koen olevani selkeästi miestä enemmän vastuussa elämämme pyörittämisestä. Siis esimerkiksi siitä huolimatta, että monet perinteisesti naisen osaksi lankeavat arkiset hommat kuten keittiön siivous, pyykin pesu, astioitten pesu, tekee meillä lähes aina mies, ja kykenee kyllä näihin käskyttämättä ja aivan omasta aloitteestaan (se on myös ottanu nää hommat itselleen ilman, että asiasta on mitenkään sovittu, varmaan koska mun siisteysstandardit ei oo tarpeeks korkeella… ). Sen lisäksi S myös hoitaa joitain perinteisiä miesten hommia kuten auton huollon (no, tuulilasinnesteet olen nyt opetellut itse laittamaan kun se on arjet poissa ;)), raskaammat kantamiset, lasten harrastuksiin roudaamiset (joihin mäkin kyllä osallistun välillä) ja –kyllä vain – myös esim kalan perkuun, jonka se joku hesariin vastineen kirjoittanut toi esille miehisen miehen työnä. SILTI mä koen että mulla on kokonaisvastuu kaiken arjen pyörimisestä ja sen suunnittelusta. Niin ei ole siksi, että haluan päsmäröidä kaikessa, vaan koska jotenkin tuntuu, ettei mies edes ole hahmottanut, että mitään sellaisia hommia on olemassa. Tällä kommentilla en tarkoita, että mies olisi minua vähä-älyisempi tai huonompi - sen jälkeen kun hesarissa (vai olikohan se edes hesarissa?) oli joskus ennen joulua se 'nainen luhistuu metatyön alle' -juttu, S on alkanut toden teolla arvostaa tätä valtavaa määrää hiljaista ja näkymätöntä työtä, jota meidän perheessä teen, ja itsekin todennut sen. Siis just tätä suunnittelua niin kuin esimerkiksi, että millon on tän kevään uimakoulut? mitkä ikärajat siellä on? entä aikataulut, hinnat? milloin ilmoittaudutaan? millon on musiikkiopiston pääsykokeet, miten niihin ilmoittaudutaan? onko lapsilla kevättakit, kengät, housut? mitä tarhakuvia tilataan vai tilataanko mitään? millon ne koulukuvaukset on? pitääkö viisvuotisneuvola varata itse vai tuleeko sieltä aika, entä hammaslääkäri? jne jne jne. Näitähän kaikki päätöksenteko edellyttää, ja ainakin minun tuntemissani lapsiperheissä lähes 100% tän tyyppisestä taustatyöstä tekee perheen äiti. Jos suoraan sanon, oikeastaan mä en edes haluaisi että mies tekisi nää kaikki, koska osa näistä (varsinkin syömisten suunnittelu ja lasten vaatehankinnat) on sellaisia, etten todennäköisesti kelpuuttaisi miehen suunnitelmia, eli pidän ihan tietoisesti nämä hommat itselläni. Aika ison osan, kuten esim kaikki nämä aikataulujen selvittelyt ym antaisin kyllä pois, mutta se, että alkaisin niitä delegoida veis jo puolet siitä ajasta, jossa itse jo otan asioista selvää. Hups tais pointti hävitä jo jonnekin, mutta pääsinpähän purkautumaan tästä, kun en kans FB:ssä viittiny näitä puida :DPietahttps://www.blogger.com/profile/05641384200909929247noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-29945747335105915352016-01-26T11:12:10.113+02:002016-01-26T11:12:10.113+02:00Ja Heini, jee kun kommentoit! :) Ei tätä Lupiinia ...Ja Heini, jee kun kommentoit! :) Ei tätä Lupiinia varmaan enää moni lue, sen verran harvakseltaan juttua irtoaa. Mutta jos sitä taas aktivoituisi... :Dlupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-59253576722694374712016-01-26T11:11:14.875+02:002016-01-26T11:11:14.875+02:00Stna! Bloggerin kommenttilaatikko se on vuodesta t...Stna! Bloggerin kommenttilaatikko se on vuodesta toiseen yhtä paska ja buginen, sinne liihotti kommentti bittiavaruuteen!!!<br /><br />Olin kommentoimassa, että nämä äitien itse valitut (mikäli näin voi sanoa) pakot ovat hämmentäviä ja kuormittavat kaikkia osapuolia. Olen kuullut niin absurdeista tavoista hankkia äiti-burnout, tyyliin silittämällä kaikki vauvanvaatteet. Tämä puuhaamisen ja tekemisen kautta välittäminen on varmaan meidän äitien perintöä osaltaan, ainakin huomaan itse, miten mun äidin on hankalaa pelkästään olla mun lasten kanssa vaan hän herkästi istuttaa lapset videoiden ääreen ja alkaa jynssätä kaappeja tms. <br /><br />lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-46236120846594753202016-01-26T11:02:10.203+02:002016-01-26T11:02:10.203+02:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-22026715555023576172016-01-26T10:05:39.022+02:002016-01-26T10:05:39.022+02:00Jee, olit kirjoittanut!
Itse en nopealla skannau...Jee, olit kirjoittanut! <br /><br />Itse en nopealla skannauksella muista lähipiiristäni kovin montaa perhettä, jossa isähenkilö ei pystyisi tai haluaisikaan ottaa vastuuta, mutta vähän kauempaa tiedän useampiakin kokoonpanoja, joissa ei kai mikään järkevä työnjako toteudu; tyyliin viisihenkisen perheen äiti ei anna miehen koskaan käydä ruokakaupassa, kun ei se kuitenkaan osaa. En sitten tiedä. Voiko olla mahdollista, että jos nainen omii itselleen kaiken ruokakaupasta lähtien ja miehen palvelukset kelpaavat lähinnä vain lasten harrastuksiin kuskaamiseen, kaikki tai molemmat olisivat vain tyytyväisiä? En tiedä. Toisaalta se sävy, jolla esimerkiksi tämä ruokakauppa-asia minulle kerrottiin (naisen toimesta) ei antanut kovin hyviä viboja tyytyväisyyden asteesta... Heinihttps://www.blogger.com/profile/08432083501034595325noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-73060732360692979112016-01-26T09:21:16.964+02:002016-01-26T09:21:16.964+02:00Täällä ollaan :) Kuulumiset päivitetty! Täällä ollaan :) Kuulumiset päivitetty! lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-62719267858433031842016-01-09T19:46:15.770+02:002016-01-09T19:46:15.770+02:00Optimistisesti oletan, että olet vielä hengissä ja...Optimistisesti oletan, että olet vielä hengissä ja kovin kiireinen töiden ja lasten ja kaiken mukavan parissa. Haluaisin kuitenkin esittää vienon pyynnön kuulumisten päivittämisestä, kiitos ja anteeksi. ;-)Lintunenhttps://www.blogger.com/profile/05750427384207518251noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-28366843838337675862016-01-09T19:46:04.706+02:002016-01-09T19:46:04.706+02:00Optimistisesti oletan, että olet vielä hengissä ja...Optimistisesti oletan, että olet vielä hengissä ja kovin kiireinen töiden ja lasten ja kaiken mukavan parissa. Haluaisin kuitenkin esittää vienon pyynnön kuulumisten päivittämisestä, kiitos ja anteeksi. ;-)Lintunenhttps://www.blogger.com/profile/05750427384207518251noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-37001144578184245192015-09-16T18:18:17.214+03:002015-09-16T18:18:17.214+03:00Voi ei, ei auttanut yhtään mun Berliini-ikävään tä...Voi ei, ei auttanut yhtään mun Berliini-ikävään tämä hehkutus! Ah se meininki, halpa luonnonkosmetiikka ja falafelit (tai no kasvisruoka ylipäänsä). Mietitään nyt semiaktiivisesti, että koska lähdetään ja millä porukalla, lapset mukaan vai ihana aikuisloma. Lapset varmasti tykkäis, mutta hermojen kannalta olis kiva mennä miehen kanssa kaksin. Nooo jään haaveilemaan...aiehttps://www.blogger.com/profile/15621728164395860787noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-13535380972487127562015-08-13T00:59:42.690+03:002015-08-13T00:59:42.690+03:00Anteeksi puput, kun vastaaminen on kestänyt! Jos r...Anteeksi puput, kun vastaaminen on kestänyt! Jos roikun vapaamuotoisesti netissä, teen sen aina jollain älyvehkeellä, ja sit pöytäkoneella teen töitä. Jotenkin harmillisesti netinkäyttö on muuttunut sisällöntuotannosta tykkäyspeukutteluksi...<br /><br />Weirdo, eiks oleellista ole, miltä susta tuntuu? Tietysti jos tuntuu pahalta, asiaa pitää miettiä. Mulla itse asiassa oli aikoinaan poikaystävä, joka käyttäytyi mua kohtaan tosi kamalalla tavalla. Teki arvaamattomia ohareita, sai kännissä todella pelottavia skitsokohtauksia, ei ollut minusta ihmisenä juurikaan kiinnostunut eikä oikein osannut näyttää positiivisia tunteita. Itse asiassa jälkikäteen tajusin, että tämä mies meni jotenkin jännästi pähkinöiksi tilanteessa, jossa elämässä oli niitä positiivisia ja herkkiä tunteita ja reagoi siihen aggressiolla. Suhde ei kestänyt kauaa, mutta olin kyllä melkoinen lammas ja lattiarätti, en tiedä mikä hylkäämisenpelko mua siinä suhteessa piti. Olin kyllä aika nuorikin... Se mikä mut pelasti, oli varmaankin kokemus aiemmasta, normaalista, rakastavasta ja terveestä parisuhteesta. Ilman kokemusta siitä, että toiselle voi tunnustaa rakkautensa ilman että se alkaa yökkäillä ja seksin ei tarvitse päättyä siihen, kun toinen kääntyy ärtyneenä pois ja kysyy äkäisesti "mitä" jos yrittää vähän halailla, olisin varmaan kitunut paljon pidempään. <br /><br />Taikina, huh! Mulla oli pitkään noita unia just tätä eksää koskien. Ne oli tosi ahdistavia, niissä mun mies oli kuollut tai kadonnut ja mun piti ottaa eksä takaisin ja tyytyä siihen kylmään ja masentavaan suhteenräpellykseen. Eikä mun eksä ollut edes oikeastaan ilkeä tai ainakaan paha ihminen, olipa vaan nuorena melko tukevasti sekaisin. Mietin silloin aikanaan, että olisiko se ollut narsisti, mutta nopeasti tajusin, että oikeat narskut ovat jotain paljon julmempaa. <br /><br />Mutta aah, kylläpä on siistiä olla keski-ikäinen täti! Itsetunto on näissä asioissa vahvaa kuin haljasnahka - meitsille ei sikailla! lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-25952054611082900792015-08-04T13:42:52.372+03:002015-08-04T13:42:52.372+03:00Mä en käyttäisi sanaa lumoutunut, mutta olen kyllä...Mä en käyttäisi sanaa lumoutunut, mutta olen kyllä useasti havahtunut miettimään, että miten voi olla noin törkeä ja ilkeä. Ja miksi. Ihmiselle, jota väittää rakastavansa. Ja kun ihana ja fiksu olen minäkin, nimimerkistä huolimatta... ;) Ehkä mä vaan oon niin pöljä, etten tajuakaan mitä se mulle henkisesti tekee. Luotan siihen, että herään ennen kuin on liian myöhäistä.<br /><br />-WeirdoAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-64868981283177822512015-08-03T18:53:22.936+03:002015-08-03T18:53:22.936+03:00Kuulostaa mielenkiintoiselta kirjalta, ja narsisti...Kuulostaa mielenkiintoiselta kirjalta, ja narsistijutut vetoaa muhun aina, koska olen itse ollut suhteessa melkolailla juuri tuollaisen narisistin kanssa ja toisaalta olen itsekin jossain määrin narsistinen mulkku omissa nuoruusajan suhteissani. Myös mun lapsuussuhteista löytyy ailahtelevainen narsisti, joka varmasti on vaikuttanut juuri näihin omissa suhteissa toimimisiini. <br /><br />Se, mihin itse ainakin huomasin kerta toisensa jälkeen "lumoutuneeni" suhteessa ilkeään ja petolliseen ihmiseen, oli se, etten voinut uskoa jonkun olevan niin törkeä ja ilkeä (minua kohtaan, kun olen kuitenkin niin ihana ja fiksu jne) kuin hän lopulta oli. Toisaalta en halunnut myöskään uskoa, että suhteelle on jossain vaiheessa vaan sanottava heipat, jos se on sairas ja sen eteen ei voi tai kannata enää tehdä töitä. Ja tyyppi osasi aina niin uskottavasti pyytää anteeksi ja en halunnut olla yksin, ja mitä näitä syitä nyt sitten onkaan..<br />Joka tapauksessa, herään usein vieläkin yöllä siihen, että olen nähnyt unta, että tyyppi on palannut taas viestittelemään tai jostain muusta syystä olen ajautumassa suhteeseen hänen kanssaan.Taikinanaamahttps://www.blogger.com/profile/03723884560811205425noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-40347696129719877292015-08-03T09:27:50.845+03:002015-08-03T09:27:50.845+03:00En luokittelisi mun miestä narsistiksi, mutta jonk...En luokittelisi mun miestä narsistiksi, mutta jonkin verran narsistiseksi kyllä. Ja havahduin nyt miettimään, että tekeekö se musta tyhmän ja naiivin kun olen semmosen henkilön kanssa. Itse koen,että en ole alistunut enkä nujerrettu, vaikka ajoittain sitä yritetään kovasti. Tahattomasti tai tahallaan, en tiedä onko sillä niin väliä. Eikä mua kiinnosta, mitä ulkopuoliset musta ajattelee ja toki harva ulkopuolinen tietää mieheni todellisen luonteen, joten varmaan harvan silmään vaikutan ressukalta, joka on alistunut tähän suhteeseen. Ja mikä se on se juttu, mikä saa jotkut alistumaan ja toisia taas ei. Miksi mä en alistu vaikka kaiken "järjen" mukaan pitäisi.<br /><br />-WeirdoAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-6364920904464265362015-08-02T22:38:47.514+03:002015-08-02T22:38:47.514+03:00Mä muistankin hyvin Lintusen! :)
Joo, se on kyl v...Mä muistankin hyvin Lintusen! :)<br /><br />Joo, se on kyl vaikeeta, vakuuttaa työnantaja siitä, että perheenäitiys ei haittaa työntekoa. Perheenisyyshän ei selvästikään haittaa, joissain pomopiireissä on jopa statusjuttu, mitä enemmän lapsia on... lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-87713493246739650292015-07-27T01:01:39.744+03:002015-07-27T01:01:39.744+03:00Näh, mulla ei ole omaa blogia, jotenkin tuntuu ett...Näh, mulla ei ole omaa blogia, jotenkin tuntuu että sanottava ei riitä ihan siihen. Mä sitten huutelen aina toisinaan toisten kommenttiboksissa suuria viisauksiani ;-) Nimimerkki on kyllä ollut sama "aina" eli mä se oon muissakin blogeissa samalla nimimerkillä.<br /><br />Mä olen vienti/logistiikka-alalla, tällä hetkellä työllissyystilanne on tosi surkeaainakin täällä missä nyt asutaan (ei pk-seudulla). Viimeksi haastattelussa päiviteltiin kun lapset on vielä kovin pieniä (kotiäitivuodet oli kuitenkin parempi selitys kun neljän vuoden haahuilu) enkä sitten saanut sitä paikkaa. Kovasti yritin selittää ettei ne lapset sinne töihin ole tulossa ja niillä on btw isäkin, jos sairauspoissaolot mietityttää... Toisilla työnantajilla vaan edelleen on kovin aataminaikaiset käsitykset tässä(kin) asiassa: toki se on äiti joka jää lasten kanssa kotiin kun ne on kipeenä :-/ Toistaiseksi ollaan pärjätty taloudellisesti melko ok, mutta into töihin on kova, olin viime kesänä kesätöissä ja se oli ihanaa. Onneksi mulla pää kestää kotonaolon, kaikilla ei, ymmärrettävää kyllä kestä.Lintunenhttps://www.blogger.com/profile/05750427384207518251noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-21572002438571553792015-07-22T23:51:23.197+03:002015-07-22T23:51:23.197+03:00Joo, se on kyllä tosi kiva ja hyvä, että ikääntymi...Joo, se on kyllä tosi kiva ja hyvä, että ikääntyminen vähentää mustavalkoisuutta. Vaikka uskonnollisuus onkin musta tavallaan aika pöljää usein, on tosi epäkohteliasta ja alentuvaa tuoda sitä esiin. Mulla on mielipide esimerkiksi lapsen kastamisesta, mutta se on ihan selvästi monelle tärkeä traditio itsessään, eikä tyypit mieti sitä kauhean diipisti välttämättä. Tää on tietysti toinen juttu joka mua joskus riipii vähän liikaa, kun huomaan, että ihmiset ottaa monet asiat itsestäänselvyyksinä. Huomaan joskus, mennessäni oman välittömän kuplani ulkopuolelle kohtaavani jähmettynyttä tuijotusta ja kiusaantuneisuutta ottaessani esille esim lastenvaatteiden sukupuolittamisen. <br /><br />Lintunen, onko sulla blogia? Mua uteloittaa myös kovasti, mikä on ala jolta ei löydy töitä? Oon itsekin vähän siinä tilanteessa aina väliin, tai on niitä töitä vaihtelevasti, mutta joskus väsyttää tosi tosi paljon se jatkuva tappeleminen niistä ja taloudellinen epävarmuus. lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.com