tag:blogger.com,1999:blog-24764640.post3169330111811992648..comments2023-10-31T17:34:11.264+02:00Comments on Lupiini: Oivalluksia ja keskeneräisyyttälupiinihttp://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-36362585463804464262009-12-07T11:53:33.749+02:002009-12-07T11:53:33.749+02:00On se jännä tuo äitiys. :) Lapsettomana kasvatusti...On se jännä tuo äitiys. :) Lapsettomana kasvatustieteilijänä ja lasten kanssa työtä tehneenä ei kuitenkaan yhtään ahdista lukea tuota tekstiä, vaan se on lähinnä ihmeellistä. :) <br /><br />Tulee myös mieleen kuinka tuo sosiaalinen kontekstikin muokkaa vanhemmuuden myyttejä ja mielikuvia hurjasti. En ole koskaan tajunnut, että äitiydessä voisi stressaantua eko-näkökulmasta. "Kestävän kehityksen äitiys." :) Jos oma lähipiiri koostuu tiedsotavista ympäristöaktivisteista, niin varmasti se tuo oman vivahteensa myös vanhemmuuden arvostelemiseen. <br /><br />Kuulostaa siltä, että sinä näet ihan mukavast kokonaiskuvan.Mikko Saxberghttps://www.blogger.com/profile/13479899373666245901noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-76533572902266004702009-10-19T02:55:16.298+03:002009-10-19T02:55:16.298+03:00Kiitos kaikille kommentoijille kauniista sanoistan...Kiitos kaikille kommentoijille kauniista sanoistanne, ne tulevat tarpeeseen! Kyllä sitä nimittäin on ajoittain hyvinkin epävarma oman äitiyden suhteen, ei jotenkin osaa luottaa itseensä ja soimaa itseään aika herkästi vähän kaikesta. <br /><br />Mun mies on osannut aika hyvin selittää sen syyllisyyden ja sitämukaa myös näiden tuomionsaarojen tuomitsevuuden sitä kautta, että näinä aikoina, jolloin monia asioita pystyy kontrolloimaan hyvin pitkälti, aiheuttaa ajatus siitä, että oman lapsen hyvinvointia ei voi mitenkään sataprosenttisesti aina taata, ahdistusta. Ahdistus purkautuu siten, että omat valinnat ja preferenssit vanhemmuuden suhteen halutaan nähdä ainoina ja parhaina ja oikeina, koska jos myöntäisi, että asiat voi tehdä myös toisin, tulee samalla myöntäneeksi, ettei ole "tehnyt parastaan lapsen eteen". Tällä ajatuksellahan pelaavat lastentarvikemainoket hyvin pitkälle. Koliikkikeinuja, kätkythälyttimiä ja ties mitä peppupyyhkeenlämmittimiä myydään sloganeille "vain parasta vauvallesi" ja "onnelliselle vauvalle" joista on helppo vetää johtopäätös, että vauva ilman käsittämättömän kallista luonnonkumituttipulloa on onneton vauva. <br /><br />Se sisäinen tuomionsaara pitäis tosiaan toivottaa huuthelvettiin jokaisen äidin päästä nalkuttamasta :)lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-23565881311222978632009-10-18T22:09:28.269+03:002009-10-18T22:09:28.269+03:00Itse olen lapseton, mutta joskus keskustelupalstoj...Itse olen lapseton, mutta joskus keskustelupalstoja seuratessa olen suorastaan kauhistunut sitä väkivaltaista [kyllä näin mielestäni voi sanoa vaikka on 'vain' keskustelusta kyse] asennetta, jolla kai juuri nämä saarat ruoskivat muita äitejä ja pyrkivät pakottamaan kaikki samaan muottiin. Olen paljon miettinyt, että miksi tämä asenne on juuri näissä mamma-keskusteluissa?? Miksi äitiys on joillekin saaroille niin iso pala, että kaikki pitää pakottaa samaan muottiin? <br /><br />Kun oikeasti on masentuneitakin äitejä, jotka ei JAKSA kestovaipparumbaa! Joiden voimat menee siihen, että jaksaa nippa nappa hoitaa lapsena ja kotinsa, ja se tarkoittaa kertakäyttövaippaa joillekin. Mutta ei kun viskataan vaan kivellä näitä ihmisiä. Laiskoja p-koja. :( Ja sitten tuo imetys! Kun vaan pitäisi, pitäisi, pitäisi imettää vaikka tissit olisi ihan puhki, itku kurkussa ja maitoa ei tule.. pitää jukoliste lapsen saada maitoa 3-vuotiaaksi asti tai muuten on itsekäs, HUONO äiti. :(<br /><br />Mikä meitä naisia riivaa??? :(<br /><br />No kumminkin, jotenkin uskoisin terveen tasapainoisen ihmisen elävän omaan tahtiinsa ja antavan muiden elää omaansa. Mutta jos on vinksahtanut, niin silloin joku asia [äitiys] kasvaa oman pään yli ja sitten mennään! :(<br /><br />Minusta on rohkeaa kyseenalaistaa myös neuvola, eihän sielläkään aina kaikesta voida 100% varmuudella tietää..! Tutkimustietohan elää ja muuttuu koko ajan. Itse olen joskus kyseenalaistanut vähän lääkäreitä yms. no, harvemmin siitä kiitosta saa.. ;)suklaahirviöhttps://www.blogger.com/profile/13253869720526623092noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-58447519153612905262009-10-18T14:16:16.370+03:002009-10-18T14:16:16.370+03:00"Se mielikuvien tuomionsaara tosiaan tuntuu s..."Se mielikuvien tuomionsaara tosiaan tuntuu seisovan niskan takana tiukkahuulisena ja meikittömänä, kirjavassa kierrätetyssä imetysmekossaan."<br /><br />Indeed! Joskin helpottavaa sinänsä, että se sama saara tuntuu piinaavaan suurta osaa äideistä. Ehdotankin äitien yhdistymistä typerää saaraa vastaan yhteistuumin! Mikä sen ihanampaa kuin äitien moninainen persoonien ja tapojen kirjo. Onhan vauvojen kirjokin yhtä suuri ja ihmisten yleensä. Painukoon saara vaikka persiiseen imetysmekkoineen!<br /><br />Meilläkään ei tulla tod. perhepedissä nukkumaan. Haluan säilyttää aviovuoteemme nimenomaan AVIOvuoteena. Myös parisuhteen hyvinvointia on pidettävä yllä ja mikäs sen parempi karsina sille kuin yhteinen rakkauden buduaari. :) Kaiken kaikkiaan mielestäni suhtautumisesi äitiyteen on kerrassaan riemastuttavan vapauttavaa ja kaikin puolin tervejärkisen oloista. Ajatuksiisi on helppo samaistua ja seurassasi ei todellakaan tule sellaista oloa, että olisit jotenkin nihkeä, muita jotenkin arvosteleva oman tiesi kulkija (vaikka sitä asiaa usein pohditkin teksteissäsi).Päinvastoin, olet mielestäni 2000-luvun nainen parhaimmillaan: ajatteleva, asioista selvää ottava, liberaali, tiedostava ja sopivan sarkastisen kyseenalaistava. Keep on the good work!Gatahttps://www.blogger.com/profile/07261274333584200016noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-77501393386405174642009-10-17T14:54:32.374+03:002009-10-17T14:54:32.374+03:00Tuo super-ekoäiti -juttu aiheuttaa hämmennystä mon...Tuo super-ekoäiti -juttu aiheuttaa hämmennystä moneen suuntaan. Minäkään en täysimetä, ja poden siitä hienoista huonoa omatuntoa, samoin kuin siitä, että öisin ja toisinaan päivälläkin mennään muovivaipoilla. Omatunto kolkuttaa niin vauvojen kuin maailmankin hyvinvoinnin vuoksi. <br /><br />Toisaalta joskus, jossain seurueessa tahtomattani koen edustavani tuomionsaaraa itse, koska ainakin tällä hetkellä meillä käytetään lähinnä niitä kestovaippoja, toisinaan kantoliinaakin ja nukutaan samassa sängyssä. Erityisesti kestovaipat tuntuvat olevan juttu, joka leimaa ja aiheuttaa hirveän voimakkaita tunteita äitijoukoissa. Ilmeisesti melkein kaikki äidit ovat kovia syyllistymään syyllistämättäkin - minä ainakin...Heininoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24764640.post-61002625164466641602009-10-17T08:28:08.061+03:002009-10-17T08:28:08.061+03:00Ihana postaus. =)
Olet hyvin viisas äiti.
"...Ihana postaus. =)<br /><br />Olet hyvin viisas äiti. <br />"En täysimetä, en nukuta vauvaa perhepedissä enkä edelleenkään ole päässyt sisään kantoliinajuttuihin."<br /><br />Noin minäkin sain kasvatettua kolme ihanaa nuorta. Kamala miten nopeasti se aika muuten menee...<br /><br />Jokainen vanhempi tekee lastensa vuoksi parhaansa, sillä äidinvaistollaan. Tai iosänvaistollaan, jos sellaisia olentoja on lähettyvillä. <br /><br />Kukin elää omalla tyylillään ja se menee hyvin niin. <br />Valtavirrasta tai muodinliikahduksista huolimatta täytyy asioissa käyttää omaa päätään. <br /><br /><br />Onnenhetkia siulle.<br />Tai teille. =)Hallatar https://www.blogger.com/profile/00765073889340765548noreply@blogger.com