lauantaina, elokuuta 17, 2013

Puhtaus on puoli whateva

Eilen taloyhtiön saunavuorolla käyty keskustelu:

Mies: Milloinkas Lipsin tukka on viimeksi pesty?
Lupiini: En kyllä muista. Olisko kesäkuussa? Juhannuksena siellä mökillä?
Mies:  En mä ainakaan pessyt.
Lupiini: No pitäiskö nyt, mulla on hoitsikkakin mukana.

Lopputulos: Minä pesen Lipsin tukan ja laitan siihen hoitoaineen. Sen jälkeen menen saunaan ja jätän lapset sikailemaan ja öpeltämään pesutiloihin. Kun tulen saunasta, mies laittaa juuri hoitoainetta Lipsin tukkaan. En viitsi kommentoida, että pesin sen juuri, koska päättelen, ettei tukka mene varsinaisesti pilalle tuplapesuista. Mies poistuu vuorostaan saunaan (lapsetkin tykkäävät saunoa, mutteivät ihan kovimmissa löylyissä) ja minä keskityn hauduttamaan omaa hamppukorpputukkaani aikuisten hoitoaineen jämillä.

Aloimme taas käyttää saunavuoroamme, kuukauden-parin kesätauon jälkeen. Saunavuoro on kiva perinne, torstai-ilta on siihen ihan paras ajankohta. Jonkinlainen illuusio siitä, että laittautuu viikonloppua ajatellen parhaimmilleen ja viettää samalla saunassa vähän perjantain aattoa, tuntuu hauskalta. Lapset saavat saunassa pillimehut ja mahdollisuuden levittää kaikki kylpylelunsa pitkin pesutiloja. Minä hoidan kasvonaamiot, kuorinnat ja karvanpoistot aina saunavuorolla. Hiusväritkin hoitaisin, jos jaksaisin vielä hennailla. Teolliset hiusvärit eivät tykkää saunan lämmöstä. Saunaan, joka sijaitsee talomme ensimmäisessä kerroksessa, lyhyen ja helpon matkan päästä kodistamme, pitää aina kylpylelujen, pillimehujen, vaihtovaatteiden, vaipan, Soda Streamerin pullon ja huppupyyhkeiden lisäksi raahata epälukuinen määrä kosmetiikkaa. Shampoot, naamanpesuaine, hoitoaineet, kuorintavoide, kasvonaamio, vartalonpesuaine, karvahöylä, ehkä myös naamarasva ja vartalorasva, jos lapsia pitää odotella ja iho alkaa kerjätä kosteutta. Reipas ja aikaansaava äiti muistaisi ottaa lapsille myös omat kosteusvoiteet mukaan. Ja vaikka yritänkin minimoida mukaan otettavan, kamaa on aina vähintään jääkiekkokassillinen. Joskus puuskahdinkin miehelle, että "tavaroiden siirtämistä paikasta toiseen, sitä tämä elämä on".

Minä en kuitenkaan muista kaiken muun raahittavan ohella vielä jotain lasten voiteitakin ja näin kesäaikaan en edes kauheasti aiheesta huonoile. Olen omaa laiskuuttani, pihiyttäni ja myös ekologisuuttani minimoinut kaiken lastenkosmetiikan. En ihan tarkkaan ottaen hahmota, miksi lapset tarvitsisivat omaa kosteusvoidetta, ellei niillä ole kuiva iho? Tarkkaan ottaen en edes näe juurikaan tarvetta shampoolle, ellei tukassa ole jotain ulkoista likaa. Pienillä lapsilla kun ei ole vielä kovin havaittavaa hormonitoimintaa, ja ilman sitä kainalot eivät lemua eivätkä hiusjuuret kummemmin rasvoitu. Lipsin iho on talvisaikaan kuivahko ja rasvailen sitä apteekin voiteilla. Senkin suhteen teen lähinnä täsmäiskuja, hoidan niitä kuivia kohtia. Yleisesti ottaen pidän lasten ihonhoidon ohjenuorana jonkun antropologin kokemusta: hän muutti vaimonsa kanssa trooppiselle saarelle ilman mukavuuksia, kuten shampoota ja televisiota. Pariskunta peseytyi harvoin eikä taatusti meikannut koskaan. Kuulemma iho ja hiukset eivät koskaan voineet niin hyvin. Haluaisin itsekin kokeilla tuota joskus, mutta en koskaan vietä niin pitkää aikaa sivilisaation ulkopuolella, että voisin jättää esimerkiksi tukkani pesemättä viikkokausiksi.

Kun Lipsi syntyi ja aloin käyttää sillä kestovaippoja, olin aikani vaippailusta ja kaikesta oheissäädöstä innostunut. Hommasin lanoliinia hahtuvahousuja varten, riisipaperia kauhealla vaivalla, sappisaippuaa kakkatahroihin ja etikkaa huuhteluveteen. Ostelin vaippoja netistä, yhdistelin erilaisia imuja, tykkäsin vaippojen kokoamisesta. Jossain vaiheessa, viimeistään silloin kun Lipsi meni tarhaan, vaippasäätö lakkasi viehättämästä ja muuttui pakkopullaksi. Nykyään kestoilemme jonkin verran Juhannuspojan kanssa (hävettävän vähän) mutta kaikki vaippajutut ovat lakanneet kiinnostamasta. Pesen vaipat tavallisessa lakanapyykissä ilman huuhteluainetta, mutta en jaksa mitään etikkasäätöjä. Kahden lapsen jäljiltä vaippojen schmälleenmyyntiarvo on kuitenkin olematon. Tämä vaippoihin suhtautuminen on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten lapsiarki ja viimeistään se toinen lapsi muuttaa suhdetta materiahifistelyyn. Sitä alkaa arvostaa helppoutta, sujuvuutta ja nopeutta ja pyrkii aina minimoimaan krääsän määrän. Eikä jaksa lasten puhtaanapitovälineiden brändäystä oman egonsa jatkeena.

Lipsin ollessa vauva, sillä oli jotain ihan normaaleja univaikeuksia. Soitin väsyneenä MLL:n auttavaan puhelimeen jossa täti kyseli minulta, onko minulla tarpeeksi ystäviä ja olenko masentunut, ja muuta sellaista asiaan liittymätöntä ärsyttävää. Sitten täti sanoi, että "tehän tietysti kylvetätte vauvan joka ilta" ja mutisin siihen jotain ympäripyöreää. Koska emme todellakaan kylvettäneet! 20-luvun ihku-kaksiossamme kylpyhuone oli minimaalinen ja vessasta erillinen, kylpyamme piti asemoida hankalasti keittiön pöydälle ja levittää sanomalehtiä parkettia suojaamaan. Toki otimme sen klassisen ensikylpy-videon ja kylvetimme lasta aina sillointällöin, mutta mitään perinnettä tai rutiinia siitä ei syntynyt. Pesimme vaavin pyllyn keittiön lavuaarissa ja otimme sen silloin tällöin suihkuun mukaan, mutta emme pesemällä pesseet puhdasta pikkuvauvaa. Kumpikin lapsistamme on ollut vauvana ns easyclean-sorttia, eivät ole pulautelleet, eivät kakanneet erityisen usein, kummallakaan ei ollut karstaa päässä eikä oikeastaan tukkaakaan, ja kummallakaan ei ole ollut kovin vauvanpoimuisaa habitusta johon lika jäisi helpommin majailemaan. Kakkapyllyn pesu on riittänyt ja vähän jynssätty iho on kiittänyt, mitään vaippaihottumia ei kummallakaan ole ollut. En oikein tajua sitä vauvanpesupakkomiellettä. Miksi puhdasta pitää pestä? Miksi ihon luontaista kosteustasapainoa pitää horjuttaa ensin jynssäämällä siitä rasva pois ja sitten lisäämällä sitä keinotekoisesti? Intuitiolla olen ajatellut, että mitä vähemmän lasten ihoon puututaan, sen terveempänä se pysyy.

Täytyy kyllä myöntää, että tässä minimoimis-mentaliteetissa lasten kynsien leikkuuseen saattaa havahtua joskus pikkasen myöhään. Jatkossa pitää varmaan ruveta säntillisemmäksi, kun noiden päiväkotitaivalkin on alkamassa. Se onkin sitten ihan oma juttunsa. Ääk. Nimitarrat on liimattu, silitetty ja ähelletty paikalleen, vaatevarasto tsekattu ja päiväkotiaiheisia kirjoja luettu. Onneksi lasku on superpehmeä, ekat kaksi viikkoa harjoitellaan ja senkin jälkeen päivät lienevät aika lyhyitä.

29 kommenttia:

  1. Olimme samoissa saunan jälkeistuumissa. Minulla on ollut aikoinaan myös torstai-iltana saunavuoro kerrostalossa ja se on itse asiassa yksi asia miksi välillä kaihoilen kerrostalossa asumista. Se nimenomaan valmisti viikonloppuun ja oli ihana toistuva riitti.

    Minä olen ollut sellaisessa ymmärryksessä, että nykysuosituksin pesuaineita ei lapsille tarvitse antaa jos ei ole tarvetta ja yleensä ei ole, sitten kun tulee murkku ja alkaa haista erilailla niin tarvii enemmän. Joskus kuitenkin itsekin käytän kun esmes hiukset ovat uineet rasvaisessa puurossa ja ties mitä. Hoitoainetta en ole tainnut käyttää kummallakaan ikinä, kun hiukset ei takkuunnu. Rasvauksen suhteen olen ymmärtänyt yleissäännön olevan sama: mahdollisemman kevyttä (hajustamatonta) JOS tarvitsee, eli tarverasvausta meilläkin. Harmi vaan, että kummallakin muksullani on yhtä kuivava iho talvisin kuin minulla.

    Lasten kynsienleikkuu ja korvien putsaus on kyllä semmoisia et välillä muistaa että hei, nytpä pitää tsekata. Meillä kun pesee ja hoitaa mies yhtä lailla niin ei aina ole tiedossakaan onko kumpikaan hoitanut harvemmin hoidettavat jutut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on jotain Muumi-shampoota joka saatiin varmaan vuonna 2010 ja sitä on edelleen, siitä näkee menekin. Hoitsikkaa käytetään esikoisella, koska sillä sattuu olemaan luonnonkihara, hyvin herkästi takkuuntuva pörrötukka. Joskus käytetään selvityssuihkettakin, vaikka se haisee suht ällöltä. Onneksi kihara tukka antaa anteeksi myös ihan rehelliset takkujen pois leikkelyt :).

      Mä huomaan kynnet usein siinä vaiheessa kun ne alkaa raapia mua...

      Poista
  2. Taloyhtiön saunavuoro <3

    Vaihtaisin oman asunnon saunan (neliöitä viemästä) koska tahansa viikottaiseen saunavuoroon. Mulla on lämpimiä muistoja edellisen asunnon saunavuorosta, jonne hipsittiin kylpytakeissamme, kaikkine kamoinemme, esikoisen vauva-aikaan. Nytkin se olisi lasten kanssa varmasti hauska retki ja rituaali - sellainen, jota on vaikea kehittää omaan kylpyhuoneeseen menemisestä. (Eikä sitä saunaa tule ollenkaan joka viikko lämmitettyäkään...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, saunavuoro on kyllä ihana. Meillä oli ekassa yhteisessä kodissa perjantaina, tokassa lauantaina ja nyt torstaina. Torstai on musta paras päivä, silloin ei yleensä tapahdu muuta, jonka takia vuoro jäisi väliin. Itse asiassa meillä on kaksi vuoroa peräkkäin ja aina väliin pyydän jonkun ystävän mukaan.

      Poista
  3. Jes, en ole ainoa joka ei pese lapsiaan! Tosin esikoista on nyt ruvennut olemaan pakko pestä päivittäin, se haisee jo hielle. Tukkaa pestään sitten kun satutaan muistamaan.

    Mulla oli aikoinaan suuret suunnielmat esikoisen kylvettämisestä, mutta kun minikylppäriin (20-luvun talo) hankittiin sellainen superepäkäytännöllinen kohtuamme (materiahifistlyä) jossa keskosvauvaa oli ihan mahdoton saada pysymään pinnalla, ja oli talvi ja ikkunoista veti, niin eipä sitä juuri tullut pestyä. Kaksosten kylvettäminen sitten taas oli sen luokan logistinen operaatio, että ne rupesi näkemään ammeen edes kerran kuussa siinä vaiheessa kun oppi istumaan siellä itse. Yhdestä ranskalaisesta monikkokirjasta luin, miten nelosten äiti kylvetti aamulla kaksi lasta ja toiset kaksi sitten illalla - siis joka päivä. No, kukin hankkii burnoutinsa miten haluaa.

    Ja saunavuoro. Mäkin vaihtaisin ton pyykinkuivaushuoneen (a.k.a. huoneistosauna) taloyhtiön saunaan koska vain (tai oikeastaan kodinhoitohuoneeseen ja taloyhtiön saunaan). Esikoisen kanssa käytiin saunavuorolla, ja niistä jäi kyllä sellaisia ihania "nyt me ollaan ihan oikea suomalainen perhe" -muistoja. Vaikka se kaman määrä on häkellyttävä. Musta saunan kyllä kuuluu olla lauantaina (arvatkaa minä päivänä mun lapsuudessa oli sauanavuoro), mutta ymmärrän nuo perustelut torstaille. Mutta miksei perjantai?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, 20-luvun talot. Esikoisen vauva-aikana ei vielä ollut näitä käteviä kokoontaitettavia ammeita. Kohtuammeestakin kuulin vasta joskus myöhemmin, se kuulostaa aika mielenkiintoiselta soikolta!

      Jossain vaiheessa kerrostalokämppiin alettiin innolla pusata saunoja. Mun exä asui pienessä yksiössä, jossa oli sauna. Se on jotenkin hassua ja siitä defaultti-saunakäytänteestä ollaankin kai taas luopumassa. Sydäntalvella kaipais joskus mahdollisuutta valita oma saunavuoronsa, mutta onneks toi Mäksä on vieressä :). Torstai valikoitui ihan vapaiden aikojen mukaan ja se on osoittautunut ässäpäiväksi. Perjantaisin tai lauantaisin voi ja usein onkin jotain iltamenoa, mut torstaina ei koskaan.

      Poista
  4. Meillähän on saunavuoro lauantaisin ja vauva tuli tosi pienestä lähtien pestyä aina siellä. Oiskohan tuo ollut parikuinen kun oli löylyssäkin ekaa kertaa. Kun sinne koko muu porukka raahauduttiin niin se vauva oli niin näppärä pestä siellä samalla.
    Meillä on ylipätänsä kylvetetty tosi vähän. En kanssa ole sitä jotenkin tajunnut, musta suihku on paljon helpompi ja kätevämpi. Meidän kaikki pojat on pelänneet sitä selkäasennossa vedessä olemista (vauvahan ei vauvauinnissakaan tykkää siitä asennosta yhtään) ja kohtuamme on ainoa missä on tykänneet olla.
    Sitä en tiedä onko siitä jotain ihan tutkittua faktaakin vai onko se vaan tätien mutua mutta ilmeisesti se kylpy jotenkin väsyttää sitä vauvaa. Kun se siellä vedessä mesoaa. Ja kai se jotain rutiiniakin toisi niihin iltapuuhiin. Mutta saa sitä vedessä läträttyä mutenkin ja muitakin rutiineja voi luoda eli tosiaan miksi turhaan pestä puhdasta lasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä lapset on alkaneet tykätä saunasta vasta vauva-ajan jälkeen, Juhannuspoika huusi vielä vuosi sitten saunassa kuin hyeena. Nyt se haluaisi korkeimmalle lauteelle ja heittää löylyä kuin sellainen laiha kalju äijänkäppänä, sellainen sauna-maanikko.

      Joo, kun ei aikuisetkaan nykyään juuri kylve. Mulla oli joskus itselläni haave kylpyammeesta ja muuttaessamme yhteen, olinkin ihan intsinä kun 50-luvun talossa oli kylpyamme. Kävin ammeessa ehkä 10 kertaa. Seuraavassakin asunnossa oli amme, siellä kävin ehkä kolmesti. Nyt ollaan asuttu tässä, myös ammeellisessa kodissa kaksi vuotta ja olen ollut kylvyssä tasan nolla kertaa. Kylpy on aika töhnäinen tapa puhdistautua, kyl suihkulla saa paremmin.

      Mut joo, sen huomaa että kylpy ja vesi ylipäätään väsyttää vauvaa. Lipsi oli vauvauinnin jälkeen aina ihan tattis. Kälyn lapselle iltakylpy on tärkeä rutiini, koska se on ollut hankala nukkuja. Näyttäis auttavan kyllä.

      Poista
  5. Mekään ei pestä aineilla tai rasvata. Kylpyrituaalia ei meillä päässyt muodostumaan siksi, että esikoinen vietti elämänsä 2 ensimmäistä kuukautta lonkkalastassa, jota ei saanut kastella. Suihkussa sai käydä, ja suihkusta jäikin tapa. Nyt kesällä ollaan läträtty vedellä päivittäin, mutta ilman aineita iho ei kuivu, joten rasvailujakaan ei ole tarvittu. Hoitoainetta en ole käyttänyt lapsella koskaan, enkä kyllä shampootakaan.

    Minä puolestani olen nykyisin aika niukalla kosmetiikan käytöllä: kun en ehdi/jaksa meikata, en myöskään pese kasvoja aineilla, vesi riittää. Siispä joka pesun jälkeen ei tarvitse rasvatakaan (itse asiassa tosi harvoin). Ja iho voi hyvin, ei kiristä kuten joskus muinoin. Kosmetologi toki antaisi huutia vesipesuista (ilmansaasteet ym.), mutta en mä jaksa. Kerran viikossa puhdistusaineella saa riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon ite viettänyt kanssa ekat 2 kk lonkkalastassa, pitääki kysyä äidiltä miten se ratkaisi pesuasiat. Jotenkin on sellanen kutina, et 70-luvulla oltiin vielä paljon dogmaattisempia näissä vauvojenhoitokäytänteissä.

      Mä olin kesän rasvaamatta naamaa. Yllättävän nopeesti siihen tottui. En edes juuri meikannut, koska kesällä iho on aika kiva muutenkin, pisamainen ja noin. Nyt alkaa taas tulla enemmän meikkausfiilis, tosin toi jatkuva sade ei oikein tue sitä... Mulla on nykyään sellainen naamanpesusaippua, se on tosi riittoisa ja jättää ihon yllättävän pehmeäksi.

      Poista
  6. Meidän saunan ainoa funktio on tällä hetkellä haista, kun siellä on vaipparoskis (me kertsituhlarit) ja erinäistä romua lauteilla. Taloyhtiön saunavuoro olisi suorastaan herkkua, ihan hirveetä tuhlausta ylipäänsä rakentaa jokaiseen kotiin omat saunat - siis kerrostalossa.

    Mä en oikein tiedä mitä tulin kommentoimaan. Olen hieman tööt, mutta siis tähän tää klassinen että kyllä te tiedätte vanhempina ja ihan vaan sivistysvaltion asukkaina milloin lapsenne on likainen ja kylvyn tarpeessa. Ditto. (Meillä taas joka ilta kylvetään se 30 min koska sillä toinen aikuinen saa omaa aikaa ja toinen suihkun ja lapset rauhoittuu. Tai no, "rauhoittuu").

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten isotädin sauna on kirjavarasto :). Niille voi löytyä kaikkia yllättäviäkin käyttötapoja. Tosiaan jossain vaiheessa kaikkiin asuntoihin tehtiin saunat, onneksi siitä ollaan luopumassa. Pienet kerrostalosaunat on usein vielä aika surkeita.

      Meillä esikoinen otti jossain vaiheessa päivittäisen pitkän suihkun eli vesileikkihetken. Sitten se onnistui kastelemaan pesukoneen taustan silleen, että se melkein meni rikki. Sinällään se tykkää vesileikeistä, mutta eniten ulkona. Ja uimahallihommia noi molemmat rakastaa.

      Poista
  7. Pojankoltiainen kehitti pian syntymän jälkeen kunnon jalkamaggarat ja lisäksi pulautteli. Sen takia kylvetettiin aika usein, koska ei niitä kaikkia poimuja saanut muuten oikein puhtaaksi. Jos ei olisi pessyt, olisi tullut hikihiertymiä ja töhnää olis kertynyt. Kaiken lisäksi poika tykkäsi kylvystä tosi paljon, se rauhoitti ja ilakoitti, kaikkea mahdollista. En muista, että oltaisiin kuin kausiluontoisesti kylvetetty joka ilta. Ehkä sellainen kerta-pari viikossa oli se totuus. Muuten pestiin pyllyt, ja kaulapoimut + kädet lähinnä.

    Kaipa sen kylvyn idea vauvoilla on just se veden tunne sen puhtauden lisäksi. Oma kokemus vauvatyöstä on se, että kylvettämättömät vauvat alkaa haista töhnäisiltä (tosin niitä lapsia ei välttämättä pyllypestykään kovin hyvin) jossain vaiheessa.

    Nykyisin lapsi käy kesäaikaan suihkussa useammin, koska on usein iltaisin ihan hiekkapölyn peitossa ja jalatkin saattaa olla ravassa. Talvisaikaan käy suihkussa pari kertaa viikossa. Hiukset pestään kerran-pari kertaa kuussa lasten luomushampoolla. Ei olla tässä kovin tarkkoja, joskus vaan tulee tunne, että nyt ei olla pesty pitkään aikaan. Tukanpesu myös silloin tietysti, jos on lähminyt voit tms. muut tukkaan. Yleensä ne peruspesut päivän aikana on aamuin illoin pyllypesut + muuten naama&kädet useita kertoja päivässä. Sellainen perushygienia halutaan opettaa. Turhaa pesemistä ja kemikaalimeininkiä en ymmärrä ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän lapset ei oo olleet kylvystä koskaan kauhean innoissaan. Suihkuleikit kiinnostaa enemmän, ja uimahallireissut. Että sitä veden tunnetta tulee sitten sitä kautta, sinälläänhän se on aika biologiaa tykätä lämpimästä vedestä. Mutta tosiaan, kylpy ei ole likimainkaan tehokkain tapa puhdistautua, siinähän lähinnä lillitään lämpimässä vedessä, lapset pysyy puhtaana muutenkin.

      Perushygienia on varmaan itsestäänselvyys kaikissa suht normaaleissa perheissä. Peseehän aikuiset yleensä itsestäänkin aika useita kohtia ihan päivittäin.

      Poista
    2. Mä muistelen, että poika innostui näyttämään kylpyriemua vasta siinä 3-4 kk:n iässä, jolloin se nyt muutenkin enemmän riehkas jo ja sen reaktioita kykeni selkeemmin seuraamaan (totta kai nyt ennemminkin, mut juunou). Sitä ennen se oli sellaista töllöttelyä ja veden ihmettelyä lähinnä, ei protestia kuitenkaan vastaankaan.

      Ja eihän sillä tosiaan ole väliä missä sitä lastaan pesee. Jotkut kokee suihkun helpommaksi kuin kylvyn ja tietty toisinpäin, varmaan kaikki suurin piirtein sitä lastaan siinä koittaa lukea myös.

      Mä rupesin just miettimään, että miten esim. muissa maissa. Tää varmaan on hieman sama kuin suomalaisten itsestäänselvä vauvojen ulosnukuttaminen. Varmana jossain muualla suositukset on toiset kylvynkin kanssa.

      Poista
    3. Muistan nähneeni joskus jonkun jenkkiohjelman, olikohan se Oprah tai jotain, jossa ihmeteltiin possarilla hengellä pohjoismaisten vanhempien tapaa nukuttaa vauvat ulkona. Samalla ihmeteltiin myös skandinaaviäitien kauneutta, pituutta, vaaleutta ja hoikkuutta, Suomessa eivät olleet selvästikään käyneet, tai siis ainakaan meidän kotona :D. Norjalaisäiti nukutti vauvaa kerrostalon pihalla itkarin kanssa ja Oprah oli ihan et WOOT, etkö pelkää että vauvasi kidnapataan sieltä? Ite en olis ehkä hieman ylisuojelevana uskaltanut nukuttaa meidän Kallion kerrostalon pihalla, vaikka se suojainen olikin, mutta partsipäikkärithän otettiin uudessa kodissa käyttöön. Sanon usein, että kaikille vauvaperheille pitäisi määrätä lakisääteinen parveke, se helpottaa elämää ja vauvan rytmittämistä NIIN paljon.

      Poista
  8. Minäkin tulen tänne komppaamaan, että samoilla linjoilla ollaan! Ei meilläkään käytetä pesuaineita ikinä, ellei nyt jotain ihan töhkää ole, ja kylvetyskin on ollut kerta/viikko -touhua laitokselta alkaen (siellä neuvottiin niin.)

    Nyt kyllä mietittiin, että viikottaiskylpyrutiineihin voisi lisätä myös viikottaissuihkun niin, että vesipesu tulisi hoidettua pari kertaa viikossa sentäs.

    Kerran työtoveri näytti videota, jossa heidän vauvansa istui kylpyvaahdossa. En ymmärtänyt vaahtoa, mutten kehdannut kysyä, että eikö sen vauvan huuhtelu kylvyn jälkeen ole vähän tylsää. Vai kuivaako ne vaahdot siitä pois vain? Yäk.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kylpyvaahto vauvalla on vähän hassua ja kanssa selvästi kulttuurisidonnainen juttu. Ylipäätään tuntuu, että Suomessa ollaan vauvojen suhteen sekä hyvin kemikaalikriittisiä että muutenkin tiedostavia. Onhan ameriikan mailla lasten parfyymeita ja meikkejä ja esim huuhteluaineet on hajustettu erittäin voimakkaasti. Vähän OT, mutta mua pikkusen nolostutti kun esikoinen oli omine lupineen mennyt lakkaamaan sormenkyntensä mun liilalla lakalla samana aamuna kun noilla alkoi päiväkotiharjoittelu... että luuleekohan ne nyt että oon mutsi joka lakkaa lapsensa kynsiä (koska työ oli ihmeen huolellista, toisin kuin mulla). Vaikka en usko että siinä ylikansoitetussa isojen ryhmässä niillä on juuri aikaa kynsiä tarkastella, huoh...

      Poista
  9. Anonyymi3:15 ip.

    Juuei meilläkään käytetä mitään pesuainetta lapsille, paitsi tietysti jos takana on kakkakatastrofi, pylly pestään kyllä saippualla... ja meilläkin on muuten pari vuotta sitten saatua muumisaippuaa ihan runsaasti jäljellä vielä.

    Meidän lasten afrotukka on erilaista kun meidän omat suomalaishiukset, sehän lähinnä kuivaa rasvoittumisen sijaan. Viisveen rastat pesen joskus (tyyliin kerran puolessa vuodessa) shampoolla, muuten vaan öljyän sen tukkaa jos ja kun se alkaa olla niin kuivaa, että katkeilee ja kutittaa. Nuoremman päähän laitan hiustenleikkuun jälkeen avokadoöljyä jos muistan.

    Meillä molemmat lapset rakastavat kylvyssä peuhaamista, ja olenkin onnessani nyt kun meillä on kans taloyhtiössä ihana sauna, jonne mekin otetaan aina 2 tunnin vuoro niin saa läträtä ja peuhata rauhassa. Itse rakastaisin myös kylpyammeessa lellumista, vieläkin on ikävä entisen asunnon ammetta! Sekä minä että mies käytiin varmaan ainakin kerran viikossa kylvyssä, varsinkin talviaikaan, ja sinne piti toisen aina tarjoilla jotain hyvää, varsinkin alkoholipitoista sellaista :)

    Se tavaramäärä, mikä saunaan kannetaan on kyllä meilläkin aikamoinen: 2 vannaa, iso kasa leluja, pyyhkeet, pyllyaluset jne, kosmetiikasta puhumattakaan.

    jospa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi jospa! Vitsit kun ehtisjaksais taas IY:illä :)

      Mä oon tehnyt kakkasurveyta, että tuore ja löysähkö kaakeli lähtee jopa ihan vedellä (mökillä) ja jämähtäneempi sillä Natyn pesuaineella. Eilen pesin mökillä Juhannuspojan pyllyn julmasti kylmällä vedellä, kun en jaksanut odottaa vedenkeitintä. Kyllä se sujui, vähän rotestia tuli, mutta puhtaampaa tuli kuin pyllysaveteilla. En muutenkaan kyllä käytä pyllysavetteja kotioloissa ainakaan alapesuihin, jotenkin tuntuu sekä semitehottomalta että vähän tuhlaavaiselta...

      Avokadoöljy, ooh! Hämeentiellä kun on noita etnokauppoja rivikaupalla, niiden valikoimista innostuneena ostin joskus jotain avokadoöljyn tyyppistä omaa kroonisen kuivaa hamppupörröäni taltuttamaan. Mutta ei se kyl toimi eurotukalle, ellei nyt ole ihan säkkärää. Veti littuun. Lipsillä on edelleen huomattavan kihara tukka ja siihen lätkinkin aina joskus eteensattuvia ruokaöljyjä :).

      Mut vierotti kylpemisrakkaudesta se, että Kalliossa meidän taloon ei kertakaikkiaan tullut tarpeeksi lämmintä vettä. Kylvyn pitää olla tulinen että se on ihana ja kun pari kertaa siellä värjöttelin, totesin että sauna on luotettavampi, joskin harvemmin tavoitettava lämmönlähde....

      Niin joo pyllyaluset unohtui tosta listasta!

      Poista
    2. Kommentoin nyt hassusti aivan ohi aiheen tänne perään, mutta pääsi vaan oikein hämmästynyt huudahdus jospan kommentista! Kolme vuotta sitten tuli viimeinen blogipäivitys, ja nyt luen että vesilelujen kanssa touhuaa kaksi tenavaa! Ihanaa! Tulipa hyvä mieli! Saunavuoroja kaikille!

      Poista
    3. rohkenen vastata jospan puolesta että jospan nuorimmainen on juhannuspojan ikiä, onkos niillä kuu-pari ikäeroa :) musta on tullut jospan ansiosta lähisuvun adoptio-ekspertti (siinä määrin nyt kun tällai sivullisesta voi tulla), mun vanhempien naapurissa on varhaisteini-ikäinen adoptiotytär joka on lähestulkoon adoptoinut mun vanhempien koiran ja sitä kautta on tullut valaistua vanhempia adoptioprosessien omintakeisilla kiemuroilla ja yksityiskohdilla. hyvää tietoa, vanhemmat on ehkä sitä sukupolvea joka pyrkii päättäväisesti häivyttämäään adoptiotaustan ja hämmentyy hieman, kun naapurintyttö puhuu luontevasti "kaksista synttäreistään" ja kahdesta äidistä. jospan kautta olen innostunut lueskelemaan aiheesta aika paljonkin :)

      Poista
    4. hmmniin tää koiran "adoptointi" ei oikeastaan liity asiaan muuten kuin että se on ollut merkittävä tekijä ystävyyssuhteen synnyssä :). kymmenvuotiaan tytön koirarakkaus on tulista sorttia, sen muistan omastakin lapsuudesta.

      Poista
    5. Anonyymi5:28 ip.

      Hihii joo meitä on nyt neljä :))) Nuorimmaista olimme tuossa juuri vajaan vuoden verran "hakemassa" Keniasta. Kiva että joku vielä mut/meidät muistaa!

      jospa

      Poista
  10. Meillä lapsi hikoilee kuin äitinsä, joten se todellakin alkaa haista, jollei käy kylvyssä. Ikää alle pari vuotta. Hiuksia pestään shampoolla, kun muistetaan. Eli harvoin. Perusrasvaa laitetaan, jos iho tuntuu käteen ei-sileältä. Siinäpä ne poikasen beauty-rutiinit. En ole koskaan käyttänyt saippuaa, vesi on ainakin silmämääräisesti riittänyt kakka-accidenttienkin pesuhommissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä toi hikijuttu. Mun lapset ei hikoile juuri ollenkaan, joskus esikoisen nenänpielissä on pari pientä helmeä, jos on oikein kuuma. En itekään muistaakseni hikoillut näkyvästi ennen kuin aloin imettää. Jostain luin että maitorauhaset on "eriytyneitä hikirauhasia". Se on helppo uskoa kun molempien, kesällä syntyneiden lasten kanssa meinasi naama valua hien mukana maahan :O

      Poista
    2. Lapsihan ei muuten likasena haise hielle (toisin kuin äireensä), vaan lapsi haisee voimakkaasti "ihmiselle", siis sellaselle ummehtuneelle :)

      Poista
  11. Esikoinen on nyt 3,5v ja hiukset on pesty alle 5 kertaa, kuopukselta 1v 2kk ei kertaakaan. Saippuaa käytetään vain pepun ja etuvarustuksen pesuun. Ei lapsen iho tai hiukset likaannu samalla lailla kun aikuisen. Suihkussa nuo kyllä käy joka ilta, koska käyn itsekin, en jaksa enää noiden nukkumaanmenon jälkeen kömpiä suihkuun. Ja rasvaan kyllä esikoisen aina suihkun jälkeen, koska iho kuivaa. Suihkuttelun tiheydellä ei empiirisen tutkimuksen mukaan ole merkitystä ihon kuivumiseen.

    Pidän blogistasi ja kirjoitustyylistäsi todella paljon. Vielä on kesken, mutta mulla on missiona lukea tämä kokonaan läpi. Teen saman kaikkien uusien blogien kanssa, saan paremman kokonaiskuvan bloggaajasta. Kuulostan nyt hirveältä stalkkerilta :) Mä vaan tykkään blogien lukemisesta, etenkin nyt kun oikeiden kirjojen lukemiseen on liian vähän aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin juu ja kaikki tökötit, sekä aikuisten että lasten, on luonnonkosmetiikkaa.

      Poista

Hei anonyymi! Keksithän itsellesi nimimerkin kommentoidessasi! Lisää huomattavasti vastaushalukkuuttani! Pus!