torstaina, joulukuuta 12, 2013

Kamat

Taikinanaama haastoi minut kertomaan äidin luottokamoista. Mitähän ne olisivatkaan? No ainakin:

1. Refectocil (kuulostaa kuulkaa ihan peräpukamavoiteelta!) kulmakarvojen kestoväri. Olen käyttänyt sitä varmaan vuodesta 96. Minulla on näkymättömät kulmakarvat ja näytän meikittömänä aina jotenkin itkettyneeltä. Nuorempana ratkaisin kulmakarvattomuuteni piirtämällä tummanruskealla kajalilla ohuet kaaret silmien päälle. Jeesus miten karmeelta se näytti! Koska etenkään kesällä en useimmiten jaksa meikata, värjään kulmiani epäsäännöllisen säännöllisesti. Kerran värjäytin kulmat kampaamossa, mutta tulos oli ihan samanlainen kuin kotonakin. Plus koska olen niin kulmablondi, voin yksinkertaisesti värjätä kulmakarvoista haluamani alueen ja jättää muut vaaleaksi. Vihaan nyppimistä, se sattuu ihan eläimenä.

2. Bepanthen-salva. Auttaa auenneisiin suupieliin, rohtuneeseen vaippapyllyyn, kaikkeen. On ihanaa toljata koko suunsa Bepanthenilla juuri ennen nukkumaanmenoa ja herätä pehmein huulin.

3. Paperikalenteri. Ihan ehdoton. Vaikka nykykännyköissä on kalenterisovellukset ja käytän myös Google Driven kalenteria, pieni, laukkuunmahtuva paperikalenteri on silti paras. Säästän kaikki vanhat kalenterini ja lueskelen niitä, ne ovat ikäänkuin linkkipäiväkirjoja joita selailemalla aukeaa muistojen aarrearkku. On perin huvittavaa selailla vuoden 2001 kalenteria, se on täynnä "J:n ja H:n kanssa baariin", "R:n bileet" -tyyppisiä merkintöjä. Moleskine-kalenteri on laadukkain ja kaunein kalenteri mitä minulla on ollut, mutta siinä ei ole suomalaisia nimipäiviä. Ostin ensi vuodeksi pitkästä aikaa Solidaarisuuskalenterin, vaikka se onkin vähän iso.

4. Ticket Outdoorsin rubber rain with fleece -kurapuku irrotettavalla vuorilla. En ole omien vaatteideni suhteen kovin merkkitietoinen mutta lastenvaatteiden kohdalla hifistelen aina joskus. Ulkovaatteiden pitää olla laadukkaat, halvoista ei ole näissä ääriolosuhteissa oikein mihinkään. Ostan yleensä kaiken käytettynä, koska yli satasta en vaan halua mistään haalarista maksaa. Mutta onneksi laatumerkit säilyttävät jälleenmyyntiarvonsa. Juuri tänään puin kuopukselle tuohon räpäskäkeliin Ticketin vihreän kumiasun, se on siis samalla kurapuku ja ulkoiluvaate joka suojaa myös kylmältä. Jo kolmannella lapsella käytössä eikä ole mennyt juuri miksikään.

5. Mutteripannu. Jo varmaan kuudes, olen monta kertaa mokannut pesemällä alumiinisen pannun tiskikonessa ja siitähän tulee sitten sellainen oudosti syöpyneen oloinen. Tämä nykyinen on pinkki Bialetti ja suhautan sillä triplaespresson itselleni harva se aamu. Paljon näppärämpi ja nopeampi kuin kahvinkeitin. Kahvi itsessään on jotain reilun kaupan geneeristä kahvia, en ole kahvin mausta itsessään kovin tarkka, kunhan se ei ole väljähtynyttä tai laihaa.

6. Puupallohelmet kuminauhassa. Tykkään käyttää koruja, mutta viimeisen neljän vuoden aikana monet helmeni ovat kokeneet ikävän kohtalon kun jompikumpi lapsista on nykäissyt ne poikki. Esikoisen vauvamuskarissa minulla oli kolminkertaiset valkoiset vintage-muovihelmet ja vauvapa repäisikin ne katki. Sitten metsästin paniikissa pieniä ja isompia helmiä ympäri liukasta parkettilattiaa, tila oli täynnä konttaavia vauvoja, juuri sellaisia jotka pistävät kaiken suuhun. Niinpä tämä kuminauhahelmi-tapa on jotenkin jäänyt päälle ja ostin juuri Martin markkinoilta heleänkeltaiset helmet.

7. Mäkki. Graafisena ihmisenä olen myös mäkki-ihminen. Toisaalta, tehdessäni tässä äsken yhtä hommaa peeceellä, huomasin, että niissäkin on puolensa. Miellän peeceen ja mäkin vähän niinkuin aivopuoliskoiksi, mäkki on vasen ja peecee oikea. Minulla hallitsee se vasen, mutta oikeakaan ei ole aivan surkastunut.

8. Mustat ohuet tussit. En oikein tykkää kuulakärkikynän jättämästä jäljestä enkä väristäkään. Mustalla teräväkärkisellä tussilla oma harakanvarvaskäsialakin näyttää taiteelliselta. Piirustelen aina kaikissa kokouksissa ja muissa ja joskus huomaan jälkikäteen, että syntyipäs oikeastaan aika hienoa jälkeä! Se johtuu varmaan niistä kynistä.

9. Mustasankaiset siipisilmälasit. Löysin viime talvena nettisilmälasikaupan ilot. Tilasin 35 eurolla itselleni aivan ihanat, siipireunaiset silmälasit. Kun lasit eivät maksa paljoa, sitä uskaltaa vähän repäistä. Nuorempana käytin äidin neuvosta erillisillä nenätyynyillä varustettuja silmälaseja, mutta sittemmin huomasin että muovisankaisillakin pärjää mainiosti ja ne sopivat paremmin tyyliini. Tykkään voimakkaista silmälasinsangoista enkä enää juuri käytä piilareita.

10. Mustat paksut sukkahousut. Niitä pitää aina olla kaapissa. Niin paksut, ettei iho kuulla läpi. Minulla on lyhyet ja paksut sääret mutta toisaalta aika kapeat nilkat. Nilkat korostuvat kivasti mustan nailonin alta.

Jaa-a, olishan näitä varmaan vielä muitakin. Olen tyylillisesti aika fakkiintunut, tyyli muuttuu hitaasti pelkistetympään ja aikuisempaan suuntaan, mutta samoissa mustissa koltuissa sitä tuli hiihdeltyä parikymppisenäkin. Voi siis sanoa, että olen löytänyt tyylini.

Tämän haasteen saa napata kaikki halukkaat, silvuplee!




2 kommenttia:

  1. Kiitti. Otettu vastaan. Mersii.

    VastaaPoista
  2. Itse yritän epätoivoisesti leikkiä espressokulinaristia mutteripannun kanssa ja valitsen aika tarkkaan sen kahvin, jota siiten laitan. Hiukan karkeampijauhatteisenkin kahvin olen huomannut mutteripannussa toimivan, kun sen tamppaa kunnolla.

    VastaaPoista

Hei anonyymi! Keksithän itsellesi nimimerkin kommentoidessasi! Lisää huomattavasti vastaushalukkuuttani! Pus!