Perinteikäs Wuosikatsaus

Teen vuosikatsauksen jo kuudetta kertaa. Repäisevää! Niin se aika kuluu.

1. Mitä sellaista teit vuonna 2011, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Synnytin kolmessa tunnissa ja viisi viikkoa etuajassa, muutin uuteen kotiin, elin elämää nelihenkisessä perheessä, yhdistin työn ja perhe-elämän keväällä.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
Halusin näköjään ruveta jämäkämmäksi ja vähentää vatkaamista. Ja äidin kanssa riitelyä. Riitely onkin vähentynyt oleellisesti ja ehkä myös vatkaaminen, en enää sillai jää epämääräisesti kipuilemaan sanottuja juttuja, ainakaan paljon. Toisaalta tässä on vielä opittavaa. Ajattelin luvata tänä vuonna vähentää netin käyttöä pistämällä koneen kiinni tiettyyn aikaan illasta.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Kyllä joo, itseni lisäksi läheinen ystävä jonka pojan kummiksi pääsin. Ja kaksi uutta hauskaa äitiystävää. On se vaan huvittavaa, miten synkroniassa useammankin äidin kanssa nämä lapset on päästetty! Olen ollut siinä uskossa etten koskaan pääse kenenkään kummiksi tai kaasoksi ja uskonut sen liittyvän eniten siihen, etteivät ystäväni ole naivaa ja poikivaa tyyppiä eikä esim siihen, että olisin huono ystävä, koska en selkeästikään ole, vaan aika hyvä. Poikiminen on ainakin ollut tiuhaa ja eräs läheinen ystävä on kihloissa. Tosin hän varmaan pitää pienet häät, joten en ehkä pääse sonnustautumaan esimerkiksi tällaiseen mekkoon, voe harmi. Pari läheistä on juurikin synnyttämäisillään, lapsukaiseni saavat ihan pian ensimmäisen serkun.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei onneksi.

5. Missä maissa kävit?
En yhtikäs missään! Aika ankeaa, toivon että vuoden päästä vastaus on eri. Haluaisin kovasti edes Köpikseen.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2012, jota puuttui vuodesta 2011?
Kai taas suurempaa mielen- ja elämänhallintaa, huolestumistaipumuksen vähenemistä.

7. Mitkä vuoden 2011 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
Juhannusyön 25.6. kun synnytin Juhannuspojan. Se oli uskomaton, maaginen yö jolloin suuri pelko vaihtui suureen iloon, jolloin koin kuinka voimaannuttavaa synnyttäminen voi olla kun itse selviää vähillä vaurioilla. En koskaan unohda sitä yötä. Vaikka esikoisen synnytys oli tietysti omalla tavallaan kaikkein merkittävin synnytyskokemus, en muista siitä ihan kaikkea, koska olin lopussa niin kipeä ja väsynyt. Viime juhannuksesta muistan joka hetken.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Voisin vastata tähän esimerkiksi että työn ja perhe-elämän yhdistäminen tai pitää hengissä ja terveenä molemmat lapset. Kaikkein tärkein saavutus on kuitenkin, että sain keskosena syntyneen vauvan imetyksen onnistumaan. Näin paljon vaivaa ja se kannatti. Olen ihan saakelin ylpeä itsestäni!

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Jaa, ehkä se kun olen menettänyt hermoni kaksivuotiaalle ja se lohduttaa minua, on ollut aikamoinen tikarinisku. Ettei pienen pitäisi joutua aikuista tunnesäätelemään, huoh. Aivan varmasti näitä käy kaikille äideille, mutta silti.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Sain raskausaikana yhden rajun oksutaudin varmaankin lapselta ja menin siitä ihan ventiksi ja nestehukkaiseksi. Kummallista se nestehukka, ihan hutkulainen olo oli, piti ajaa taksilla kun jalat ei kantaneet. Onneksi tila korjaantui parissa tunnissa.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Tämä meidän uusi koti oli tietysti tosi hyvä hankinta. Ja tuplarattaat, joissa kahden lapsen työntely sujuu melkein siinä missä yhdenkin.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Lasten hillunta ja pötöily naurattaa päivästä toiseen. Ja tietysti aikuisten hulvattomat jutut myös, muistan nauraneeni kanssaäitien kanssa aika roiseille jutuille ihan hullun lailla. Harva asia maadoittaa naista omaan kehollisuuteen kuin kaikki synnytykseen liittyvä lihallis-verellisyys, siinä kyllä karisee sievistely. On aina jännää bondata intiimisti ihmisten kanssa, joita ei entuudestaan niin hyvin tunne.

13. Kenen käytös masensi?
No tuoreimpana tulee mieleen nämä äärijuutalaiset, jotka huorittelevat Israelissa pikkutyttöjä ja pukeutuivat sitten keskitysleirien uhreiksi. Että heitä ei saa kritisoida, koska holocaust. Härskiä logiikkaa ja uskomatonta että kukaan voi huoritella lapsia.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Asuntolainaan, arkeen.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Juhannuspojasta, uudesta kodista, imetyksestä, siitä miten helpolta vauvanhoito tuntuu.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2011?
Ammuu-orkesterin Leppäkerttu moi. Taapero laulaa sitä äärettömän koomisesti "ketokettu, keetokettu, muisk muisk".

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:

b) laihempi vai lihavampi?
No en ainakaan laihempi. Mites se oli, että imetys vie raskauskilot? Morjens!

c) rikkaampi vai köyhempi?
samarahainen.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
reippailleeni

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
pelänneeni

20. Kuinka vietit joulua?
Sukujoulussa tunnelmallisesti ja sitten kotona vanhempien kanssa. Paljon ruokaa, aika paljon lahjoja. Kuuntelemalla Spotifystä hauskoja swing-joululauluja ärsyynnyttyäni monien suomalaisten joululaulujen masentavuuteen tai vaihtoehtoisesti tekopirteyteen.

22. Rakastuitko vuonna 2011?
Omaan vauvaan tietty, ja taaperoon joka päivä.

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
0.

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?
Pasila! Nytkin alkaa naurattaa kun vain ajattelen sitä sarjaa.

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Vastaan joululahjakirjan koska se on tuoreessa muistissa. Rosa Liksomin Hytti nro 6. Kiehtova, visuaalinen, tenhoava, jotenkin sisälleen sulkeva kirja. Pyrin lukemaan sitä hitaasti, että kirja säilyisi mahdollisimman pitkään.

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
No varmaan juuri se lastenmusiikkiorkesteri Ammuu.

28. Mitä halusit ja sait?
Vauvan, satoisan kurpitsapenkin, uuden kodin. Työn kevääksi.

29. Mitä halusit muttet saanut?
Hmm, hain yhtä tosi ihanaa työpaikkaa joka olisi tavallaan ollut ihan täydellinen. Onneksi en silti saanut sitä, koska olin jo ekassa haastattelussa raskaana vaikka en sitä hakiessani ollutkaan. Työ olisi ollut äitiysloman sijaisuus, heh heh. Olisin halunnut verenvuodottoman raskauden ilman pelkoa, mutta sellaisia ei näemmä meikälle tule. Toisaalta raskaus sujui kyllä lukuunottamatta niitä vuotoja hyvin, olin reipas ja jaksava ja kaikki oli aina ultrissa justiinsa kuten pitää.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Alkuvuodesta tuli käytyä Docpointissa, mutta eivät leffat niin kolahtaneet. Syksyllä kävin Babykinossa katsomassa Piiat, joka oli oikein kelpo leffa. Se puhutteli siinäkin mielessä, että elokuvassa mustat naiset hoitivat valkoisten naisten lapset. Ja nykyään päiväkodeissa on tosi paljon maahanmuuttajanaisia työllistettynä, tiettyjä analogioita voi vetää. Tästä taisin kirjoittaa kalenteriinikin leffan kuluessa muutaman lennokkaan ajatuksen, mutta en saanut koskaan niitä koostettua kokonaiseksi postaukseksi.

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Täytin 34 ja lähdin parin ystävän kanssa baariin. Istuimme Pirittan terassilla kuoharipullo nenän edessä ja katselimme loppukesäistä Helsinkiä ja kuuntelimme Juhlateltalta kantautuvaa keikkaa. Minulla oli suorastaan teinimäinen maailmojasyleilevä nousuhumala. Seuraava päivä menikin sitten aika uupeloissa merkeissä kun synttäri sattui arkipäiväksi, joten mitään kankkuspäivää ei voinut potea.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Tuskin mikään. Toivoisin että olisin sopeutunut nykyiseen asuinpaikkaamme kitkattomammin, vaikka rakastankin asuntoamme hurjasti, alueen tietty nuhjuisuus ärsyttää aika ajoin, vaikka meidän talo onkin siisti. Nuhjuisuus Kalliossa ei haitannut ollenkaan, koska se oli romanttista nuhjuisuutta.

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2011
Alkuvuodesta kasvavalle mahalle sopivia vaatteita, tunikoita ja mekkoja ja sensellaista. Mahaisin aika osui kesälle, joten pidin samaa violettia mekkoa kuin kesällä 2009. Sitten aloinkin käyttää imetysvaatteita ja -rintsikoita ja kärsin ajoittain niiden epäesteettisyydestä. En kuitenkaan raaski investoida hirveästi mihinkään uuteen, kun en nyt ajatellut loppuikääni imettää. Puistoilun takia hankin aikuiselämäni ekan toppatakin. Siinä on filigraaninapit ja kiiltävä musta pinta, mutta on se vaan tosi toppis. Hankin myös punaiset jokasäänkengät.

34. Mikä piti sinut järjissäsi?
Perhe, ystävät, terveys.

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
No jytky tietysti, oli aika ahdistuneet tunnelmat. Ja persujen jättäytyminen oppositioon. Arabikevät oli tosi hieno juttu, euron kriisi mietitytti vaikka olenkin hävettävän laiska perehtymään talouteen. Ja Venäjän mielenosoitukset jäivät mieleen. Ja nämä Occupy Wall Street -tyypit, joista en oikein osaa sanoa, ovatko kaloja vai lintuja. Esimerkiksi se Zeitgeist-porukka kuulostaa ihan häröltä.

37. Ketä ikävöit?
Läheiseni ovat olleet aika lailla tässä. Eräs sukulaistyttö on muuttamassa ulkomaille pysyvästi ja tuli ihan pikkuisen surullinen olo kun huomasi, kuinka irrallinen ja sulkeutunut hän oli jouluna. Tajuan sen hyvin, mieli on jo muualla.

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
No tuo Juhannuspoika tietty. Ja sitten feministiäideissä on hauskaa, itseironista ja skarppia äitiporukkaa. Muutenkin näitä äitikavereita pulpahtelee sieltä täältä, tulee aina hyvä fiilis kun jakaa äitiyden lisäksi muitakin ajatuksia.