maanantaina, syyskuuta 15, 2008

Ehkäisystä

Ehkäisypillereiden sivuvaikutuksista on ilmeisesti tehty taas joku tutkimus, koska Hesari uutisoi asiasta. Artikkelissa veikattiin, että moni nuoresta asti e-pillereitä käyttänyt nainen tottuu ärtyneeseen oloon siinä määrin, että alkaa pitää sitä normaaliolotilana. Joku gynekologi tai vastaava spekuloi ärtymyksen johtuvan myös siitä, että lapset tehdään nykyään myöhään eikä silloin kun keho olisi altteimmillaan hedelmöitykselle (en ihan ymmärtänyt lankaa tämän faktan ja hormoniperäisen ärtymyksen välillä, kärttyileekö 22-vuotiaan kohtu silkasta tyhjyydestään omistajalleen?) mutta kyllähän monet pillereiden sivuvaikutuksista ovat omallekin kaveripiirille tuttuja. Itse en ole koskaan käyttänyt ehkäisypillereitä, alun alkaen jonkun epämääräisen ”en halua hormoneja kehooni”-hipahteisen ajatusketjun takia (ja myös lihomisen pelosta, kuten kyökkipsykologisen teoriani mukaan huomattava osa pillereistäkieltäytyjistä, tuo pelkohan verhotaan moneen eri pukuun ja on aina ilahduttavaa kun joku sanoo, miten asia oikeasti on, vähän kuten se, että joku tunnustaa pelkäävänsä hiukan vauvantekoa koska mahanahka rupsahtaisi on aina jotenkin ihan äärettömän VIRKISTÄVÄÄ, että edes joskus se monimutkainen naisten vartalosuhteen kudos ja erilaiset defenssit sen käsittelemiseen tempaistaan hetkeksi syrjään ja MYÖNNETÄÄN, että okei, olen odotusten ja kuvien uhri vaikka pyristelenkin).

Ensimmäisessä avoliitossa en muista kuin kerran peläneeni raskautta, silloinkin aivan turhaan, mutta spärdäreillä pulaaminen loppui siinä vaiheessa kun vähän myöhemmin paloin niin kutsutusti pohjaan ja tajusin, että ne vitsit coitus interrruptuksen toimimattomuudesta sisältävät vankan todellisuuspohjan. Kätilöopiston lääkäri tyrkytti minulle ehkäisypillereitä, mutta pysyin jostain syystä tiukkana (ehkä siksi, että ne nostavat verenpainetta ja elin tuolloin huomattavasti villimpää aikaa kuin nykyään, poltin askin päivässä ja kävin viikolla baareissa ja muuta siinä iässä ihan normaalia hurvellusta) ja sain neuvoteltua itselleni hormonikierukan, joka voidaan aivan hyvin laittaa synnyttämättömillekin. Siitä alkoikin aivan uusi luku omassa seksuaaliterveydessäni, huolettomuus ja pitkän tähtäimen rahansäästö, kaapin perällä pölyttyvät terveyssiteet. En enää edes muista, millaista oli laskeskella kuukautisten alkamista tai kärsiä tajunnanseisauttavista vatsakivuista (kipuja on toki hiukan vieläkin, mutta ei ikinä sellaista joka ihan vakavissaan haittaisi, en esimerkiksi uneksisikaan ottavani särkylääkettä nykyisiin tuntemuksiin).

Kuten useimpiin asioihin, suhtautumiseni myös e-pillereihin on monitahoinen. Pillereiden vastustajien argumentit ovat mielestäni usein kestämättömiä: niissä vedotaan siihen, että on haitallista käyttää hormoneita suurin osa elämäänsä ja puhutaan luonnollisuuden puolesta. Minkä luonnollisuuden? Vuoden välein syntyvien vauvojenko? Vaiko varmojen päivien laskeskelun ja siitä seuraavan halujen taltuttamisen (etenkin kun enitenhän nyt panettaa juuri ovulaation aikaan, kuten loogista on)? Puhutaan naiseuden medikalisoinnista, siitä, että hedelmällisyysikäinen nainen (ja itse asiassa myös vaihdevuotinen nainen) on lähtökohtaisesti hiukan rikki ja vaatii lääketieteellistä korjaamista. Tajuan kyllä tuon logiikan, mutta silti kyse on mielestäni lähinnä määrittelykysymyksestä. Jos elämänlaatu paranee huomattavasti päivittäin napattavalla pillerillä, en oikeastaan näe syytä vastustaa sellaisen ottamista, kunhan elämänlaadun paranemista tosiaan tapahtuu, eivätkä sivuvaikutukset jyrää kaikkea alleen. Pidän nk länsimaista lääketiedettä suurena siunauksena ja suhtaudun siihen pääasiallisen luottavaisesti nähden sen parantaneen juuri naisten elämää huomattavasti (itse en muuten olisi saanut edes alkuani enkä myöskään syntynyt elävänä ilman länsimaista lääketiedettä). Äitini on vasta lähemmäs seitsemänkymppisenä luopumassa hormonikorvaushoidosta ja sanoo keinotekoisesti jatkettujen kuukautisten parantaneen hänen elämänlaatuaan ja terveyttään huomattavasti. Vanhempien kotialbumissa on ajatuksia herättävä kuva minusta, äidistäni ja mummostani. Olen itse kuvassa ehkä neljän, äiti hehkeä nelikymppinen ja mummo köyry, harmaahiuksinen ja tikkujalkainen (tiedättehän sellaiset mummojen lihaksettomat tikkusääret, jotka levenevät ylöspäin suppilomaisesti pyöristymisen sijaan) kuusikymppinen, tekarit suussa. Mummo oli maatalon emäntänä tietysti tehnyt raskasta ruumiillista työtä suurimman osan elämäänsä, mutta se ei selitä kaikkea. Eikä noissa hormonikorvaushoidoissa ole kyse ulkonäön säilymisestä nuorekkaana tai edes ikääntymisen kieltämisestä, vaan elämän säilyttämisestä vireänä ja kivuttomana.

Koska en käytä pillereitä, kuulun kuitenkin johonkin imaginääriseen pillerittömien naisheimoon ja ajoittaisessa hiukan falskissa erottautumisentarpeessani myös samastun heihin/meihin (liiraan aina vähemmistöjen ja marginaalin suuntaan, ehkä tämä johtuu oikeasti vai siitä, että olen vasenkätinen ja täten mukulasta saakka joutunut aina ottamaan vähän eri kasasta kuin useimmat). Koska etenkin nuorempana sain kicksejä miesten provosoinnista (tämäkin juontaa lapsuuteen) sain kerran vihamielisen täyslaidallisen eräältä pojalta, jonka tyttöystävä ei suostunut käyttämään ehkäisypillereitä. Minut siis pillerittömänä ikään kuin vastuutettiin siitä, että poika joutui käyttämään kondomeita (muistaakseni keskustelussa vedottiin myös kondomien MAHTUMATTOMUUTEEN, joka sai minut hymyilemään itsekseni, vaikka saattaahan tuo olla ihan oikea ongelma). Tässä keskustelussa keksin tuhat ja yksi hyvää argumenttia pillereitä vastaan, mutta nyt en keksi oikeastaan yhtään (koska en laske tähän kroppakohtaisia pillerisopimattomuuksia) paitsi nuo sivuvaikutukset ja sen, että hormonijäämiä ajautuu viemärijärjestelmien kautta meriin. En silti ikimaailmassa aio alkaa itse käyttää ehkäisypillereitä, minulla on käytössäni niin briljantti ehkäisymenetelmä, että olen oikeastaan äimistynyt siitä, ettei tästä kuule enempää. Pitkällä tähtäimellä edullinen, matalahormoninen, kotimainen (keksittykin Suomessa), ekologinen ja ennen kaikkea tehokas kuin mikä, kukaan suomalainen nainen ei vielä ole tullut hormonikierukalla raskaaksi.

Eikö sana ehkäisy olekin muuten hassu? Jäljitän sen automaattisesti sanaan ehkä, mikä ei kyllä anna kovin luotettavaa kuvaa. Ehkä (!) se pohjaa aikaan, jolloin ehkäisy tosiaan perustui varmoihin päiviin ja keskeytettyyn yhdyntään, jolloin oli ehkä mahdollisuus olla pamahtamatta paksuksi, mutta aivan varmasti asiaa ei voinut tietää?

7 kommenttia:

  1. almanakka6:36 ip.

    Kiinnitin myös huomiota tuohon Hesarin juttuun. Ärryin sen holhoavasta sävystä - muistaakseni siinä pidettiin riskinä sitä, että jos pillerit jätetään pois, muukin ehkäisy unohtuu ja aborttien määrä nousee. Haloo, ihan kuin ihminen, joka muistaa joka aamu napata pillerinsä, ei olisi myös kykenevä muistamaan, mitä voi tapahtua heteroyhdynnässä ilman ehkäisyä?

    Vai paistoiko jutussa huoli siitä, että jos nainen ei käytä pillereitä (vaan mennään esim. kortsuilla), vastuu ehkäisystä saattaa jakautua jopa miesosapuolelle?

    Olen joskus miettinyt myös kierukka-asioita. En ole kuitenkaan halunnut hormonikierukkaa (koska sekin kai toimii hormonaalisesti niin kuin pilleritkin?), ja kuparille taidan olla allerginen. Isona tahdon teräskierukan. :)

    VastaaPoista
  2. Olen lyhyen elämäni aikana törmännyt asenteissa jo molempiin ääripäihin, mitä tulee ehkäisypillereihin: sekä ihmisiin, joita kauhistuttaa jo ajatus, että ihmisiin, jotka oikein tyrkyttävät niitä (jotkut ehkä vastareaktiona ihmisiin, joita kauhistuttaa jo ajatuskin?). Kumman kiihkeitä tunteita tuntuu aihe herättävän. Outoa melkein.

    VastaaPoista
  3. Almanakka, joo, jutussa oli tosiaan oudon ylhäältäkäsin tarkasteleva sävy, sellanen "nainen on luonto"-aspekti. Ja ihan uskomattoman luontevasti tuo ehkäisyvastuu edelleen sälytetään naiselle, oletteko esim ikinä tavanneet pariskuntaa, jossa mies olisi lähtenyt mukaan gynekologille suunnittelemaan yhteistä ehkäisymenetelmää (tai useinkaan edes maksanut puolta ehkäisyvälineestä)?

    Baretti, ehkäisy tosiaan herättä tunteita, 60-luvullahan e-pilleriä pidettiin naisten moraalin lopullisena rappeuttajana, hähä. E-pillerikauhutarinat on ihan oma lukunsa: kaljuuntumista, neljänkymmenen kilon painonlisäystä, anemiaan syökseviä kuukautishäiriöitä, naaman sinisenkirjavaksi lyövää aknea...

    VastaaPoista
  4. Ehkä--->ei = E-h-k-ä-I-sy :D

    Itselläni on myös kummallisia antipatioita hormoniehkäisyä kohtaan. Oli jo hyvin varhaisessa vaiheessa pillereiden syönnin aloitettuani, jo ennen kaiken maailman ongelmien ilmaantumista. Nykyään ehkä noin kuuden eri hormonivalmisteen popsimisen (ja vaginaan tunkemisen - yksi saman pillerihormonin kehoon saamisen keino oli tuo ainaisen hiivan aiheuttava ehkäisyrengas) jälkeen olen luovuttanut. Niinkin kiva ja käde keino ehkäistä kuin pillerit ovatkaan, ne eivät vaan sovi minulle. Olen kokenut luultavasti jokaisen pillereiden negatiivisiksi luettavista sivuoireista, lukuun ottamatta lihomista (jonka senkin sain kyllä kokea masislääkityksen myötä - lääkärin lupaama 3-5kg tulla tupsahti ja nyt siitä hankkiudutaan aina välillä eroon, paitsi huomenna Luppis, kun tulet kylään ja aion leipoa omppupiirakkaa).

    Pointti oli se, että tästä aiheesta on kaikilla aina jotakin sanottavaa. Nyt menen sinkkuillessani ilman hormoniehkäisyä ja hyvin suurella tod.näköisyydellä myös tulevassa suhteessani. Elämä on.

    VastaaPoista
  5. Tiedän minäkin kaikenlaisia varovaisuutta herättäviä kokemuksia pillereiden sivuvaikutuksista ja otan ne hyvin vakavasti. Niissä ei pääsääntöisesti ole mitään yliampuvaa tai koomista. Sellaisessa nuorukaisessa puolestaan minusta ihan hieman on, joka ilmoittaa, että mieluummin lakkaisi harrastamasta seksiä, kuin laittaisi kumppaninsa popsimaan pillereitä. Siis kun tämä kommentti ei juonnu mistään kattavasta tiedosta hormoniehkäisyn vaikutuksista tai (tosiaankaan, herra paratkoon) jostain mieltymyksestä kumeihin :D, vaan jostain ihmeellisestä käsityksestä naisten "luomuna" pitämisestä. Tällaistakin olen nimittäin tämän lyhyen elämäni aikana kohdannut :D

    Kummastuttavaa on minusta yhtälailla sekin, kuinka suurella varmuudella joka ainoalle gynegologilta ehkäisystä kyselemään menevälle nuorelle naiselle tunnutaan suitsaitsukkelaan kirjoitettavan resepti ehkäisypillereille.

    VastaaPoista
  6. Noista em syistä mäkään en kyl niitä pillereitä oo ikinä halunnut. Ja myös siksi, että niiden muistamisen kanssa olisi vähän niin ja näin... vaikka kai niitä on joitain sellaisia hienoja kiekkoja joista näkee juttuja. Härskein sivuoire on kyllä seksuaalisen halun menettäminen, varsinainen tuplaehkäisy silloin :P

    VastaaPoista
  7. En ole ikinä käyttänyt pillereitä, koska minua inhottaa ajatus, että ne häiritsisivät jatkuvasti elimistöni normaalia hormonitasapainoa - joka ei mieheni mukaan aina kyllä ole niin normaali. ;-)

    Koen myös epäreiluksi sen, että juuri naisten pitäisi käyttää hormoniehkäisyä. Kyllä minun mieheni ovat joutuneet käyttämään kumia, myös vakituisessa suhteessa, jos lasta ei ole haluttu saattaa alulle.

    VastaaPoista

Hei anonyymi! Keksithän itsellesi nimimerkin kommentoidessasi! Lisää huomattavasti vastaushalukkuuttani! Pus!