Hajanaisia huomioita ja haisuli-muki

Ei taaskaan irtoa mitään kovin diippiä, harmi. Työ on rankkaa ja olen ajoittain ahdistunut ja haluaisin mennä vessaan vähän tirauttamaan tai vaihtoehtoisesti karata lattareihin kuuntelemaan salsaa pää pehmeänä rommista ja helteestä. Mutta eipä siitä sen enempää, työstä rutiseminen on niin BANAALIA.

Aamulla näen Thai-hieromalaitoksen portailla paitsi tarjottimellisen ruokaa, myös pulun. Pulu on harmaa ja pyöräkkä kuten pulut tapaavat olla. Sillä on jotenkin muinamiehinä-mukaviaton ilme, se selkeästi teeskentelee hetken lepäävänsä portailla vaikka pää nyökkyy paahtoleipä- ja kääretorttuviipaleiden suuntaan.

Ruokatunnilla luen naistenlehteä ja alan (pääni sisällä) murista ja silputa kiiltäviä sivuja. Lehdessä on minä-muotoiinen artikkeli naisesta, joka etsii seuraa netistä. Nainen on nelikymppinen yksinhuoltaja ja hänen tärkeimmät vaatimuksensa miehen suhteen ovat ”pitkä ja sporttinen”. Mitä vittua? Tärkeimmät ominaisuudet? Artikkelissa on myös listattu ainakin kymmenen epäonnista deittinettisuhdeyritelmää, joista yhdessä suurin ongelma on miehen lyhyys. Ihanin miehistä on ajanut saksalaisella autolla ja pukeutunut liituraitaan, mutta ongelma on ollut liiallinen samanlaisuus. Artikkelissa annetaan tosi nasevia ja ennen kaikkea tarpeellisia vinkkejä deittinettailuun, ei esimerkiksi kannata heti kertoa nimeään vaan voi käyttää lempinimeä joka voi olla vaikkapa ”neitsyt77” ja että kuva pitää ehdottomasti vaatia heti, ettei löydä itseään treffeiltä jonkun ällötyksen kanssa. Luettuani kyseisen laatuartikkelin näen lehden välissä mainosläpyskän jossa veikistelee alusvaatteisillaan hyvin kaunis nainen. Naisen kroppa on Marilyn-Rita Hayworth-pinuptyyliä, kurvikas ja täysin sileä. Ennen kuin ehdin ilahtua huomiosta että alusvaatemainoksssa käytetään vaihteeksi naista jolla voi painoindeksin perusteella jopa olla normaali kuukautiskierto eli mahdollisuus hedelmöittymiseen (eivätkös seksikkäät alusvaatteet vähän niin kuin viittaa sellaiseen) silmäni tapaavat tekstin ”tyylikäs alusvaatesetti isoille tytöille”. Niin no, sanotaanhan sitä että Marilyn ei nykyajan vartalovaatimusten ristipaineissa menestyisi kaunottarena. Mutta silti. Eikä tästäkään sen enempää, myös laihuusihanneulina on BANAALIA.

Töissä kuuntelen MA Nummisen Iso mies ja keijukainen-levyä kikattaen itsekseni ja pohtien samalla, että ”ihmisruumiin jäsenet”-biisiä tuskin voitaisiin näinä pedofiilihysterian aikoina edes tehdä. Ja että ”halusin olla Tarzan” on oikeastaan aivan mielettömän surullinen laulu ja selkeästi jonkun lapsen sanottama. Laulussa minäkertoja saa toistuvasti suuria haavoja, muttei uskalla kertoa niistä vanhemmilleen vaan sitoo ne lehdillä ja pajunkuorella. Tunnistan laulusta itseni, olin lapsena oudon stoalainen mitä kipuun ja särkyyn tuli, en hevillä itkenyt pikkuhaavoista ja pidin kunnia-asiana kasvojen säilyttämistä. Kun sain kiven otsaani leikkipuistossa ja jouduin paikattavaksi terveyskeskukseen, pidin kaksi viikkoa kotkakuvioista hattua päässäni, ettei kukaan olisi nähnyt laastaria. Aikuisena tuo piirre on karissut minusta lähes kokonaan.

Ostin tällä viikolla kirpputorilta Haisuli- ja Nipsu-mukit. Olen jo jonkin aikaa katsellut mukejamme karsaasti ja kun sunnuntaina löysin lempimukistani, anemonekuvioisesta, ison railon, päätin että nyt, mikäli jotain kivaa vastaan tulee, sallin itselleni uuden mukin tahikka pari. En ole ikinä hirveästi muumimukeista piitannut, vaikka Muumi-kirjoista ja sarjakuvista pidänkin. Mukeissa on jotain lällyn särmätöntä kuten monessa muussakin muumitavarassa. Sen sijaan Muumilaakson kiistattomasti epämiellyttävistä henkilöistä tehdyt mukit kuulostavat hauskoilta. Haisuli-mukissa Haisuli roudaa sylissään pullokasaa ja kauhistuneet kukat taipuvat taaksepäin. Nipsu-mukia harkitsin pitkään, Nipsu on nimittäin yksi ehdottomia Muumilaaksoinhokkejani, ahne ja krääsälle perso pelkuri joka ei ota mistään vastuuta ja on aina valmis luistamaan ja toisaalta hyötymään muiden kustannuksella. Haisuli on moraalittomuudessaan rehellinen ja osaa selkeästikin pitää hauskaa, Nipsu sen sijaan saa suurimman hauskuutensa halaillessaan helmikasaa. Mukissa Nipsu tosin paitsi laskee rahoja myös antaa kissalle maitoa, mikä on sympaattista. Kaikista mieluiten haluaisin ehkä Hemulin tädin, en pidä Hemuleistakaan, mutta täti on aika hervoton hahmo jättimäisine sateenvarjoineen.