torstaina, marraskuuta 15, 2007

Vintilä vinnillä

Viemme vintille matkalaukullisen kesävaatteita ja kenkiä. Tätä ei saataisi aikaiseksi ilman palelua vuorittomassa takissa. Matkalla kahdeksanteen hissi naksahtelee ja iukuttaa, muistan vanhan hissipelkoni ja kiitän toista kerrosta, minkä maisemassa menettää sen fobian vaalimisessa voittaa.

Vintillä tuulee, muotoonveistettyjen palkkien välistä näkyy kattopellin vatsapuoli. Komeroon on murtauduttu mutta mitään ei näy viedyn. Etsittyäni talvitamineet ja ravistuneen joulukranssin pengon vihreää puuarkkua. Arkku on jonkun vanha ja maalattu sisältä erityisen huolellisesti, tarkoitettu aukipidettäväksi munalukonkielistä huolimatta? Löydän valkoisia liinavaatteita, nahkatakin, huovan. Jonkun muinaisen mummon väkerryksiä, haudattu näkymättömiin muodikkaampien tieltä. Heitän alasvietävien kasaan lakanakankaisen, pitkämäisen kapineen, jossa kirjotut mies ja nainen juovat kahvia pellolla. Se on pyyheliinasuojus, kuulen myöhemmin.

Rapussa naapurinmummo kyselee kissan vointia. Kerromme kuulumiset ja minua vihlaisee ajatus siitä, että joku on liian vanha uskaltaakseen hankkia lemmikkiä. Kotona askartelen joulukortteja vanhoista valokuvista, joissa poseeraa miesryhmiä kulissimaisemissa. Silaan takkeja kullalla ja liitän hattupäähän korsetin ja röyhelöhameen. Mökillä on samanlaisia valokuvia, mutta niissä miehillä on valkoiset käsivarsinauhat. Jos askartelisinkin joulukortteja valkokäsivarsinauhamiesten kuvista, värittäisinkö nauhat punaisiksi joulun kunniaksi?

2 kommenttia:

  1. Jee! Mää olen jo monta viikkoa ollut hieman huolissani siitä, etten ole saanut tämän vuoden joulukorteista mitään visiota, joka innostaisi tekemään niitä. Mutta nyt! Vanhojen valokuvien tuunausta! Joo! Ei kai haittaa, jos varastan ideaa? Meillä ei varmaan ole yhteisiä joulukorttituttuja.

    VastaaPoista
  2. No totta joulumunassa voi varastaa idean... ja jos yhteisiä korttituttuja onkin (tosin itse lähetän lähinnä sukulaisille, mutta näin sisäsiittoisessa maassa on täysin mahdollista että saatamme olla sukua, tai sit ei) tulee tuunatuista kuvista vältsisti aika omintakeisia. Mulle on nyt käynyt vähän bulimikosti noiden kimalleliimatussien kanssa... joka väriä löytyy ja paljon pitää pursottaa :)

    VastaaPoista

Hei anonyymi! Keksithän itsellesi nimimerkin kommentoidessasi! Lisää huomattavasti vastaushalukkuuttani! Pus!