lauantaina, heinäkuuta 28, 2007

Ilmiöitä, joita huomaa erityisesti muuttaessa paikasta toiseen

Aina, kun päättää tehdä sushia, käy niin, ettei tule tarkistaneeksi, onko wasabia jääkaapissa jo ennestään. Näin ollen niitä wasabi-tuubeja kertyy joltisenkinlainen määrä, etenkin kun niitä tulee käytetyksi suunnilleen kynnenkärjellinen per sushi-ateria.

Etnokaupassa voi iskeä shopping spree. Tällöin sitä ostaa jännittäviä tahnoja, kuivattuja limettejä, eksoottisia mausteita ja huumaavan tuoksuisia nesteitä. Jostain syystä nämä ihanat möhnäkkeet jäävät kuitenkin jääkaapin perukoille (etenkin jos parisuhteen mies-osapuoli on perheen kokki ja ensisijaisesti välimerellisen keittiön ystävä) tai ainakin niitä tulee käytettyä todella harvoin. Sama pätee esimerkiksi talkkunaan ja tattarisuurimoihin. Jos jollakulla on vinkkejä ruusuveden käyttöön (se tuoksuu ihanalta, haluaisin mieluusti laittaa sitä johonkin), otan iloisena vastaan.

Mistä johtuu, että kaksi ruoanlaitosta pitävää ihmistä on onnistunut ostamaan niin paljon pussikeittoja? Pussikeitot liittyvät luultavasti laihdutukseen jotenkin, mutta silti; Lidlin tomaatti-spagetti-keitto. YÖK. Tässä vaiheessa sitä vaientaa ekologisen omatuntonsa ja päässä soivan äidin saarnan "paljaspyllyiset neekerilapset eläisivät tuollakin pussikeitolla monta päivää" ja heittää pussit surutta roskiin.

Usein sitä tulee avanneeksi monta shampooputelia kerralla. Tällöin kylpyammeen reuna on lopulta täynnänsä lähes tyhjiä purnukoita, jotka tipahtelevat holtittomasti ympäriinsä. Saattaa myös käydä niin, että tavaroita pakatessaan löytää shampoo- ja suihkusaippuakätkön joka on luumuillut kaapin perällä kaksi ja puoli vuotta.

Sitä alkaa myös ihmetellä, miksi on raahannut mukanaan muutosta toiseen vanhan beaglensa rikkipureskelemia Tenavat-sarjakuvakirjoja, joita ei taatusti ikinä lue? Sama pätee kannettomiin akuankkoihin ja mummolasta haalittuihin Mary Marckeihin, joista puuttuu puolet sivuista. Kaikki kunnia Minnan syyslukukaudelle, mutta stoori kärsii huomattavasti kun ensimmäiset ja viimeiset parikymmentä sivua puuttuvat (tosin muistan, että kaikki Marckit päättyvät siihen, että luokka huutaa yhdessä Eläköön! Eläköön!).

Muutoissa sitä tulee myös miettieeksi Lundia-kierrettä, johon on joutunut. Jos parisuhteen molemmat osapuolet ovat kasvaneet Lundia-kodeissa ja perineet kotoa myös tarpeen kirjojen haalimiseen, saattaa kolmekymppisenä huomata, että sitä Lundiaahan on aivan helvetisti. Jos sattuu olemaan estetiikkanatsi, varastohyllyn näköiset kirjahyllyt saattavat vähän vituttaa. Toisaalta sitä tietää, että uuden kirjahyllyjärjestelmän keräämisen aloittaminen olisi todella rahaa- ja hermojakysyvä operaatio, etenkin jos oma maku on lähinnä Boknäs-tyyppinen.

Muuttolaiset tulevat parin tunnin kuluttua. Viimeinen yö puutarhakaupunginosassa takana. Olo ei ole yhtään haikea, saattaa tosin johtua siitäkin, että tänne vanhaan kotiin pitänee tulla siivoilemaan ja pintaremontoimaan päivänä jos toisenakin.

10 kommenttia:

  1. Ruusuvesi sopii mainiosti Pohjois-Afrikan ruokiin. Esimerkiksi: pastakastike tomaattipohjalla, silputaankin persiljan ja basilikan sijaan tuorekorianteria ja töpsäytetään sipulien kuullotusvaiheeseen aavistus jeeraa ja jauhettua korianteria... ei etikkaa, vaan sitruunamehu. Ja lopuksi ihanuuden päälle ruusuvettä hieman. Koko joukko tunisialaisia ruokia maustetaan myös siellä perinteisellä mausteseoksella, jonka osat ovat mustapippuri, merisuola ja ruusun terälehdet - viimeinen on helppo feikata ruusuvedellä. Myös intialaiseen ruokaan r-vesi antaa kivan säväyksen. Ehkä parhaimmillaan se silti on monen eurooppalaisen suussa jälkiruoissa tai teen/yrttiteen höysteenä. Sillä voi kostuttaa kakkupohjaa, tai sitten voi tehdä ihanaa maltanriisiä: keittää puuroriisit kookosmaitoon kaardemummalla maustettuna, heitellä lopuksi sekaan mieluisia hedelmiä tai marjoja ja valella ruusuvedellä... nam.

    VastaaPoista
  2. Ou jes! Oon taannoin yrittänyt googlettaa ruusuvesireseptejä, mutta hittejä tuli lähinnä kosmeettisista aineista ja oman ruusuveden teko-ohjeita.

    Heti kun se katastrofialue, jota uudeksi kodiksikin kutsutaan, on vähän selvemmillä vesillä, alan tehdä ruusuvesikokeiluita. Ja 30-vuotissynttäritkin ovat ihan ovella, taitaakin kakkupohjiin tulla liköörin asemesta ruusuvettä!

    Kiitos tosi kattavista ohjeista!

    VastaaPoista
  3. Tiedän tunteen! Mää elän kanssa Lundia-kierteessä, talkkunajemmojen keskellä:) Ja sitten kun asuu välillä ulkomailla erossa tavaroistaan, voi palatessaan löytää todellisia vuosikertapussikeittoja. Niitä vielä raaskii heittää pois, mutta kirjoista on hankala luopua. Rikkinäisistäkin voi vähintään kuvitella askartelevansa jotain.

    VastaaPoista
  4. Pussikeittopussien hopeanvärisestä sisuksestahan sais vaikka joulukortteja tai eksklusiivisen, virkatun seinäkoristeen!

    Vanhasta kodista, joka kuului miehen edesmenneille isovanhemmille, löytyi muuton yhteydessä Jaffa-pulloja 60-luvulta sekä Nils Johan Hollywood-hellanpesujauhetta, joka tuskin läpäisisi nykyisiä myrkkystandardeja.

    Lundia-kierre pahenee. Tänään pitää mennä ostamaan muutama tikas lisää, argh!

    VastaaPoista
  5. Kauheeta rasismia toi n-sanan käyttö.

    Mulla on hyvä kenialainen resepti: Otetaan lammasta ja paistetaan, keitetään tai vaikkapa grillataan. Siihen sitten mukaan vaikkapa ranskalaisia perunoita, riisiä, chapatia tai ugalia, ja jotain vihreää mössöä, joka on ehkä pinaattia, ja sitten: MUMPS MUMPS!

    Maksaa noin yhden euron ravintolassa.

    VastaaPoista
  6. Täytyy mainita, että varsinaisella juhla-aterialla lampaankyljet syödään ilman lisukkeita! Ja muistathan lukea ruokarukouksen!

    VastaaPoista
  7. Ja koska lampaat kulkevat täysin vapaana sekä kaupungissa että maaseudulla on täysin turhaa esittää mitään argumentteja epälajityypillisistä lammashäkeistä tai teholammastaloudesta.

    VastaaPoista
  8. Täytyy kyllä mainita, että observoituani etupihallani karitsaisten iloisia leikkejä tuli vähän vegetaristinen olo.

    VastaaPoista
  9. tomi, toi ei tiekkö kuulosta nyt kovin SYNTENAARISELTA toi resepti!

    ugali kuulostaa hyvältä. mitä se sit onkaan. joku riisi-tyyppinen ratkaisu?

    rapsuta karitsaa korvan takaa ja muista vaaleaa ystävääsi (Lauria) suomessa!

    VastaaPoista
  10. Anonyymi2:54 ap.

    Lupiini, myytkö mulle sen Nils Johan Hollywood-hellanpesujauheen. Purkista ei niin väliä, mutta se sisältö. Entiset alkaa loppua. On nimittäin parasta alumiinin puhdistusainetta mitä olen löytänyt.

    VastaaPoista

Hei anonyymi! Keksithän itsellesi nimimerkin kommentoidessasi! Lisää huomattavasti vastaushalukkuuttani! Pus!