perjantaina, tammikuuta 19, 2007

Raportinomaisia huomioita

Otsatukan lyhentäminen kotikonstein voi olla hankalaa. Mikäli omistaa uimalakin, on tämä hankaluus poistunut. Lakilla voi jopa tehdä muotoiltuja otsiksia, riippuen siitä miten päin sen laittaa päähän.

Avistassa paras taktiikka on huutaa mitä sylki suuhun tuo kovaan ääneen, sillä saa alkuhiljaisuuden rikottua, jolloin oikeakin asia tulee mieleen, ellei sitten käpristele naurukohtauksen kourissa.

Vesijuoksu tuntuu oikeasti lihaksissa pitkäksi venähtäneen joulutauon jälkeen. Seuraava askel on tietty näkyminen!

Asioilla on taipumus alkaa luupata päässä. Etenkin kivoilla ja ei-toistaiseksi-kovin-tärkeillä suunnittelu-asioilla, kuten Nassun sisustuksella ja ensi kesän häillä. Olen miettinyt aika paljonkin sitä, miten saa kartonkiin nättejä, pieniä reikiä ja sitä, millainen kiinnitys pussukkaan tulee.

Vaikka olisi vakaasti päättänyt, ettei aloita enää uutta kaulaliinaa, sitä tule helposti aloitettua kaulaliinan kaltainen neule, kuten pieni, pelkällä oikealla neulottu kassi. Sain joululahjaksi neulontakirjan, ja kassin ohje oli ainoa josta en välittömästi mennyt ulalle. Neulominen on tosi kivaa, mutta saan tarpeekseni avaruudellisesta hahmottamisesta, matikasta ja vaikeaselkoisuudesta käyttäessäni vektorigrafiikkaohjelmia.

Nassu lähti viikko sitten kuukaudeksi Mexicoon, huomenna Lumis lähtee Ruotsin Lappiin ja tulee vasta keväällä pois. Vähän ontto olo tulee :/ Tässä on kyllä hyvä pakkorako kaltaiselleni irkki-raakille opetella modernimpia sähköisen kommunikaation muotoja, kuten skypettämistä ja mesettämistä.

Tammikuussa henkinen kyvykkäisyyteni on matokompostin luokkaa. Siitä lyhytsanaisuus.

3 kommenttia:

  1. Anonyymi8:45 ap.

    Tuo otsatukkavinkki on kullanarvoinen. Tosin en omista uimalakkia, mutta nyt ainakin tiedän toisenkin syyn selittää ostopakko itselleni jos kiva osuu kohdalle.

    Joka kerta yritän kampaajalla tarkata miten se kuuluisi leikata, mutta minusta kampaaja käyttää paljon lähes vertikaaleja leikkausliikkeitä jotka kotipeilin edessä saisivat aikaan lähinnä suuria loveja, siksi oma saksiminen on säilynyt hyvin fiilispohjaisena.

    VastaaPoista
  2. Joo, se oli kieltämättä aika hyvä, pitäis varmaan lähettää Niksi-Pirkkaan! Pirkka ei tosin ole julkaissut edellistäkään niksiäni, joka liittyy siivousrättien värikoodaamiseen :(

    Ennen uimalakkia sävelsin suihkumyssyllä, joka kiristettiin hiusnipsulla tiukasti takaraivoon, mutta se ei toiminut kauhean hyvin, etenkin kun on pyörteitä ja loivaa kiharaa. Sen kanssa tulee usein tosi lyhyt otsis, joka näyttää höhlältä ja spockmaiselta pari ekaa kuukautta...

    VastaaPoista
  3. Ei voi olla totta! Uimalakkiotsis! Loit juuri uuden termin pottaotsiksen tilalle tai rinnalle! :)

    VastaaPoista

Hei anonyymi! Keksithän itsellesi nimimerkin kommentoidessasi! Lisää huomattavasti vastaushalukkuuttani! Pus!