Hyvän mielen haaste

Täti-ihminen Arjen takaa heitti haasteella jo kesäkuun puolella. Olen surkean myöhässä, mutta ei anneta sen häiritä! Eli tarkoitus on listata 11 hyvää mieltä aiheuttavaa asiaa. Olen ollut vähän kesäbluesissa, tuleva elämänmuutos ahdistaa hetkittäin paljonkin, joten nyt on hyvä aika kiitollisuusharjoitukselle. Täältäpä pesee!

1. Kesä
No kesähän se on aivan mahtavaa aikaa. Ei tarvitse pukea haalareita, välihaalareita, vedenpitäviä kenkiä ja miettiä jatkuvasti, tuliko sittenkin liikaa tai liian vähän päälle. Kesäreppuun pakataan uikkarit ja pyyhe, astiat puistoruokailua varten, vesipullo ja aurinkorasva. Ja jos oikein intoutuu, vaunujen aisaan pääsee roikkumaan myös piknikviltti. Ja sitten huristellaan ratikalla tai kävellen puistoon, nähdään kavereita ja läträtään altaassa. Ellei sitten nasauteta metrolla mökille, laiteta sadetinta suhisemaan ja pompita siinä. Ja illalla maistuu uni.

2. Oma perhe
Ihana rauhallinen mies ja mahtavat jatkuvasti kehittyvät lapset. Vaikka pidänkin vauvoista ja nautin kovasti lasten vauva-ajasta, niiden kasvaminen tuntuu hyvältä ja helpottavalta. Juhannuspoikakin alkaa puhua, raivo on vähentynyt kun kommunikaatio paranee. Esikoinen on ihan kohta neljä, kyselee visaisia, neuvoo ja komentaa. Hoivaa ja kurmuttaa pikkuveljeään, leikkii mielikuvitusleikkiä, kertoo kakkavitsejä, haaveilee ponista ja rakastaa vadelmia.

3. Ystävät
Hauskat, tarkkasilmäiset, älykkäät, riemukkaasti kuohahtelevat aikuiset ystävät. Äitiystävät ja vanhat ystävät, lämmin aikuisten naisten välinen ystävyys ilman valtataisteluja ja kyräilyjä. Ystävät, joita näkee harvoin ja juttu alkaa heti luistaa, ystävät joiden kanssa juttelee joka päivä ja juttua vaan riittää. Ystävät, joihin tutustuu ja löytää heti yhteisen sävelen. Nauraminen, yhdessä uiminen, yhdessä humaltuminen, yhdessä angstaaminen. Vilpitön kadehtimaton ystävyys.

4. Siirtolamökki
Punainen tupa ja vihreä puutarha, vatut ja kesäkurpitsat, esikoisen oma kukkapenkki joka rehottaa ruiskukkaa, unikkoa, harsokukkaa ja vaaleanpunaista tunnistamatonta kukkaa. Japanilaiset lehtivihannekset, hiekkalaatikko, turvallisuus. Itse maalaamani linnunlaulupuu vaatehuoneen ovessa, en lakkaa ihailemasta sitä, olenko joskus saanut aikaan jotain niin kaunista? Pienuus ja suloisuus, harmittomuus, kaiken kolossaalisuuden puute. Joukkoliikenteellä saavutettavuus.

5. Yleistajuiset elämäntaito-oppaat
Basam booksin kirjat ovat auttaneet minua oman ahdistuksen ja tulevaisuudenpelon käsittelyssä. Vaikka olenkin kärsimätön ja pompahteleva lukija tällä hetkellä, olen tavoittanut muutaman hyvän ydinajatuksen. Vieroksun kaikkea new agehtavaaa hörhöilyä ja minuun vetoaa parhaiten asiallinen faktateksti, mutta yllättäen hieman buddhalaisempikin läppä on soitellut kelloja.

6. VHS-nauhuri
Meillä ei vuosiin ole ollut vhs-nauhuria mutta mökillä on. Tosin lapset rikkoivat sen tunkemalla sinne värikynän (klassikko!) mutta huutiksesta löytyi halpa. Mökillä, saadessani hetken omaa aikaa, katselen isännänhuoneessa vuodesohvalla ikivanhoja nauhoituksia, Niskavuorta ja klassikkoleffoja. En normaalisti juurikaan katso elokuvia (mikä on harmi) mutta mökille se jotenkin kuuluu. Muistan miten Lipsin odotuksen loppumetreillä, kun en enää saanut aamuöisin unta, valvoin ja katselin leffoja aamuun asti rampaten välillä pissalla. Yhden tällaisen leffakatselmuksen (suomalainen todella hulvaton "trilleri" nimeltä Hän varasti elämän) jälkeen synnytys sitten käynnistyikin.

7. Kirjasto
Kirjasto on yksi niistä hyvinvointivaltion palveluista johon saa vielä ihan uuden tatsin lasten kanssa. Lastenosastolla on kirjojen lisäksi pelejä ja piirustusvälineitä ja aikuisillekin oma hylly. Vietämme sadepäivinä tunteja kirjastoissa, lapset selaavat kirjoja, pyllyilevät leikkialueella ja minä varastan hetkisen omaa aikaa lehtien tai kirjojen parissa. Ja kotiin tulee aina iso satsi uusia kirjoja. Eikä kirjastoissa enää ole yhtään sellaista hyshys-mentaliteettia vaan lapset saavat kuuluakin.

8. Viro
Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, olen ihan lemmessä Viroon. Haluaisin opiskella taas kieltäkin ja reissata siellä useammin. Virolaisissa ruokakaupoissakin meinaa aina lähteä lapanen kädestä niiden kaikkien ihanien säilykkeiden kanssa.

9. Aikuisuus
Näen aikuisuuden jonkinlaisena itsetuntemuksena ja mielenrauhana. Mielenrauhaan on tietysti matkaa, ja itsetuntemukseenkin, mutta sitä tavoitellaan. Aikuisuuteen kuuluu myös se, ettei ole aina pakko olla kyseenalaistamassa kaikkea ja olla periaatteellisesti vastarannan kiiskenä. Voi valita taistonsa.

10. Pisamat
Vaikka tällaisen vaalean wannabe-punapään pitäisi tietysti suojautua auringolta superhyvin, en aina malta. Saan vuosi vuodelta enemmän pisamia ja alan näyttää melkein aidolta punapäältä. Ikääntymisen hyviä puolia!

11. Pyörä 
Viime kesänä epämuodostunut polvilumpioni alkoi oikutella pyörän selässä. Nyt niin ei ole käynyt, kop kop! On mahtavaa nasauttaa parissa minuutissa toiseen kaupunginosaan uimaan ja sitten takaisin. Harva asia synnyttää sellaista vapaudentunnetta kuin pyörän selässä kiitäminen.