Kaupallisia tiedotteita

Olin tänään Itiksessä esikoisen kanssa. Ostoslista oli pitkä, päivittäiskosmetiikkaa ja alusvaatteita minulle, talvivermeitä lapsille. Aikataulu- ja perhepoliittisista syistä visiitti jäi lyhyeksi: suurin osa ajasta meni vessan etsimiseen ja sitten piti vielä löytää Popsu ja toinen lastenvaatekauppa. Pipo ja hanskat hommattiin, mutta itse en saanut päivitettyä garderobiani. Ja tavallaan hyvä niin: joulukuinen lauantai nelivuotiaan kanssa on mahdollisimman stressaava ja ärsyttävä shoppailuympäristö.

Olen raha- ja aikataulupoliittisista syistä ostellut tänä syksynä harvinaisen vähän mitään, etenkään itselleni. Jopa siinä määrin vähän, että tärkeät fasiliteetit, kuten alushousut ja sukkahousut alkavat harsuuntua. Minulla on paha tapa pestä sukkikset vahingossa huuhteluaineen kanssa ja sitten niistä tulee venyneitä, karkeita ja nyppyisiä venkuloita jotka tulee väistämättä vedettyä jalkaan kierosti ja joiden vyötärönauha venähtää niin, että asiaintilaa on pakko paikata hakaneulalla. Vielä hakaneula ei ole pistänyt napaan, mutta sitä odotellessa.

Olin vähän odottanut shoppailua, koska en ole harjoittanut sitä pitkään aikaan. En ole ekojeesus, saan aina joskus tyydytystä siitä, kun muoviraha vaihtuu tavaraksi. Toisaalta saan vuosi vuodelta pahempia shoppailukrapuloita ja usein hankkimisen iloa sumentaa salamannopea katumus. Ja koska olen aivan surkea palauttaja, kärvistelen epäsopivan tuotteen kanssa kunnes on kulunut sovelias aika ja tavaran voi sen arvosta riippuen siirtää joko Uffiin menevään muovikassiin tai kirppismuovikassiin. 

Tämänpäiväisen ostoskeskushikoilun jälkeen päätin vaihtaa kosmetiikkashoppailun nettiin. En jaksa seistä joulujonoissa vaan tilaan halvemmalla ja monipuolisemmasta valikoimasta luonnonkosmetiikkaa juuri minun tarpeisiini. Vaatteita en kovin helposti tilaa netistä, vaikka varmaan kannattaisi. Kuulemma esim rintsikat kannattaa tilata netistä, siinä säästää pitkän pennin kun tietää hyvän merkin ja oikean koon. Itse olen sen verran rintava että Lindexistä ei kannata tandempipoja hommata. Yritän muutenkin aina teoriassa panostaa laatuun määrän sijaan mutta kauhistuessani Marimekon ja Gudrunin hinnoista, sorrun aina halppismekkoihin. Vaikkei kukaan ulkopuolinen välttämättä edes huomaa, mikä mustista a-linjaisista mekoista minulla kulloinkin on päälläni, se huntin vai kahdenkympin kolttu.

No joka tapauksessa, tämä pakkorako shoppailuttomuuteen on tehnyt hyvää. Hoitovapaalla, jolloin olin hävyttömän hyvätuloinen (ansiosidonnaista...) saatoin väljinä arkipäivinä ostella aika paljonkin useimmiten lastenvaatekirppiksiltä mutta myös nettikaupoista ja uutena. Nyt kun touhuun ei ole ollut aikaa eikä resursseja, huomaa, että kyllähän sitä tosiaan pärjää ilman kuluttamistakin. Ja samalla alkaa tarkastella kotiaan, vaatekaappiaan ja korurasiaansa kriittisesti eikä välttämättä ajaudu esimerkiksi Naisten joulumessuille, kuten aiempina vuosina. Vaikka vitsikäs pöllöheijastin, kierrätyshuovasta tehdyt lasinaluset tai haarukka-amppeli kuinka soittelisivat omaa esteettistä silmää, sitä toisaalta miettii, että tarvitsenko tuota muka oikeasti ja tulenko siitä onnellisemmaksi? Että eikö koti ole jo ihan täynnä kaikkea hyvää ja kaunista, niin täynnä, ettei sitä edes aina oikein osaa arvostaa? Ja kohta on joulu, tuo tavaran juhla, jonka jäljiltä meillä varmaan on taas aika monta pannunalusta, kynttilää, hiirimattoa ja kilisevää lelua.

Mutta täytyy kyllä sanoa, että viikko sitten ostamani hyasintti tuo minulle päivittäistä iloa. Se ei vielä edes kuki mutta on tiettävästi vaaleanpunainen. Ja olen myös ihan muikeana esikoiselle hommatusta Kivatin kypärämyssystä: siinä yhdistyy nerokkaalla tavalla kaksi vaatekappaletta (pipo, kauluri) ja se on lisäksi lämmin ja aika kivan näköinen (liila-turkoosi pöllöbrodeerauksella) ja sen kokohaarukka on peräti 4-10 vuotta. Suht neutraalin värityksensä ansiosta kuopuskin kelpuuttanee hatun aikanaan, jos siitä vielä on kalua tuon superpitkän käyttöajan jälkeen. Ja omaan Fredriksonin mustaan kukkahattuuni (-täti!) olen myös erittäin tyytyväinen, suomalainen merkki, tyylikäs ulkoasu ja sopiva koko (kuulun big giant head -sukuun eikä mikään valmishattu yleensä mahdu minulle) hivelevät kaikki tummanpuhuvaa talvi-lookkiani.