- Pitkän odotuksen jälkeen saapuneet lasten tarhakuvat. Lipsillä on muikea hymy, ja se näyttää todella isolta tytöltä, niin kapeakasvoiselta ja pitkätukkaiselta verrattuna siihen isoposkiseen taaperoon, joka meillä vielä äsken asusti. Juhannuspojallakin on oudon kypsä ja vakava ilme, siitä saa ikäänkuin esimakua niistä todellisista piirteistä, miltä se tulee näyttämään teini-ikäisenä ja aikuisena. Kaverikuvassa Lipsi hymyilee sievästi ja Juhannuspoika öyhöttää menemään suu auki ja silmät puolitangossa. Nauroin näille kuville pissat housuissa.
- Jääkaappimagneetit Instagram-kuvista. En linkitä, koska Lupiini ei ole mainosblogi, mutta kyllä sen helposti löytää, jos innostutte. Hyviä lahjoja mummoille ja sellaisille.
- Helsinki ja Helsingin sutinat. Aina tapahtuu jotain, aina löytyy tekemistä. Sunnuntaina olisi tullut pitkä päivä lasten kanssa kolmestaan, kun mies oli taas remontoimassa perintöyksiötään, mutta bongasimme Kallio-liikkeen perhebrunssin. Ja edellisenä päivänä oli ravintolapäivä, jolloin kävimme Munkassa värjöttelemässä kuumalla mehulla ja puolukkapiirakalla. Aloin ideoida omaa ravintolapäivää, joka olisi helpointa toteuttaa kesällä hyödyntäen mökin satoa, mutta toisaalta talvella tulisi kivasti haastetta. Viihdytän itseäni vapaahetkinäni pohtimalla erilaisia ruokateemoja. Niin joo, tapahtumista: ensi viikonloppuna on Kaapelitehtaalla Martin markkinat, Viro-tapahtuma, josta saa ihania virolaisia käsitöitä, puuleluja, ruokia, kaikkea. Aion hommata sieltä puuttuvat joululahjat.
- Lasten ilo pienistä asioista. Se on ehkä kaikkein hienointa vanhemmuudessa. Lauantai-iltana, ollessani teatterissa mies ja lapset olivat leiponeet pellillisen pipareita ja minua odotti kaksi lautasellista vähän palaneita, vihreällä sokerivedellä pärsöteltyjä epäsikiö-kissoja ja pukkeja ilman toista jalkaa. Rakkaus!!
- Miehen ihanuus. Eilen sattui vahingossa niin, että esikoisen rakas Messu-kissa päätyikin auton kyydissä Espooseen, koko päiväksi eroon omistajastaan. Itkuhan siinä pääsi. No, mies oli kuitenkin valokuvannut kännykällään Messu-kissan seikkailun Espoon Ikeassa, remonttityömaalla, serkkutytön ruokittavana ja auton kojelaudalla nukkumassa. Vähän kuten Ameliessa se seikkaileva puutarhatonttu. Rakkaus!!
- Naapurit. Meillä on kivoja, fiksuja ja oman oloisia naapureita. Sellaisia, joiden kanssa voi puhua uskonnosta, politiikasta ja rahasta, ei mitään turhanaikaista länkytystä vaan oikeaa vuorovaikutusta.
- Lähestyvä joulu. Inhosin pitkään joulua, nyt en ehkä enää inhoakaan. Lapset odottavat joulua jo kovasti, puhuvat joulupukista, mutta eivät sillai usko siihen. Hyvä niin, olen liian ateisti-tosikko uskottelemaan joulupukki- ja tonttujuttuja, mutta haluan kuitenkin pitää ne puheissa satujen tasolla.
- Perhekerho, jossa tehdään joka keskiviikko vegaanisafkaa. Emme ole vegaaneita, mutta kivaa kun jotkut ovat.
Voi vitsi :) oli ihan hilkulla että ei oltaisi lähdetty samalle perhebrunssille. Piti itseasiassa tulla mutta en jaksanut kun suuntasin illaksi töihin.
VastaaPoistaHii, hauskaa! Ei muuten juuri kukaan Kallio-liike Juniorin aktiiveista olla Kalliosta, mietin just. Mutta moni on henkinen kalliolainen. Pyörin sun kotikulmilla (mikäli olen päätellyt oikein sijaintisi) tossa viime viikolla, tosi hieno paikka, koski ja Tekniikan museo ja fiftaritalot uusien talojen lomassa sovussa.
PoistaIhan oikein olet alueen päätellyt :) ja tykätään, paljon!
PoistaSaman huomion oon tehnyt kallio-liikkeen aktiiveista :) tosin ehkä siinä on just se että moni on perheytynyt ja siellä suunnalla ei oikein perheelliselle välttämättä löydy toimivaa kämppää ym. sehän meidätkin aikanaan ajoi pois. Mahtavaa että asukastoiminta kuitenkin pelaa ja että se pelaa myös yli kaupunginosan rajojen.
Näinpä just meillekin kävi. Kaksiosta ei saanut kolmiota sitten millään, vaikka aivojamme kuinka vaivattiin :)
PoistaKiitos että kirjoitat, ja että olet kirjoittanut jo pitkään.
VastaaPoistaTästäkin tekstistä jäi jotain arvokasta, ja tuntuu että lukemiseen käytetty aika oli hyvä päätös. (aika on kortilla ja ei aina tiedä mihin sen käyttäisi)
-Nupsu
Kiitos Nupsu! Mukavaa lukea! Pitkään oon tosiaan kirjoittanut, hassua tajuta, että jo mitä, kahdeksan vuotta :O :D
PoistaOlipa hyvä postaus! Tein saman päätöksen kuin Nupsu, ja olikin hyvä niin.
VastaaPoistaKiitos bleue! Tällainen palaute innostaa kirjoittamaan useamminkin!
PoistaSiis missä on tollaisia perhebrunsseja? Heti alkoi kiinnostaa! (Ruokaaruokaaruokaa).
VastaaPoistaJa noi tarhakuvat! Mulla paloi ihan galaktinen summa rahaa kun keskimmäinen poseeraa niin maailman söpöiten. Huoh. Omat lapset <3.
Kallio-liikkeellä oli semmonen, tai siis Kallio-liike juniorilla. Siellä on yks supermukava ja superaktiivinen äiti, joka niitä aina järkkää. Liity niiden Facebook-ryhmään ni saat infoo!
PoistaJoo, voi hyvänen aika, lasten kuvat. Meidän laiha ja isosilmäinen kuopus näyttää erityisesti seepia-kuvassaan ihan joltain punaorvolta, naurattaa hulluna se kuva :D