Huono, tyhmä, vääränlainen.
Lahjaton, turha, epäkiinnostava.
Vanha, väärännäköinen, ei hauska.
Kiusallinen muisto menneisyydestä.
Se, jonka ohi aika ajoi.
Se, joka ei osaa. Se, joka ei ymmärrä. Se, joka keskittyi vääriin asioihin.
Se, joka haaskasi monta vuotta kotona.
Se, jolla on pöydällä pino papereita, joista se ahdistuu.
Se, joka osasi vielä äsken oman maailmansa suvereenisti ja tunsi itsensä hyväksi.
Se, joka ei äkkiä osaa.
Se, joka nauraa porukassa, koska kuuluu nauraa, ja itkee lapselta salaa ratikassa matkalla kotiin.
Hetkinen. Kuka se? Et kai kirjoita itsestäsi?
VastaaPoistaHeini
Heini, minäpä se. Joskus pitää dyykata, että voi sit nousta. Ja hiton some ja näkyvyys ja kaikki, haluis ehkä olla vähemmän kryptinen, mut ei voi, koska ei voi.
VastaaPoistaMutta se et kuitenkaan ole sä. Et ainakaan kokonaan, etkä edes puoliksi. (Mutta joskus on ehkä ihan ok antaa itselleen lupa olla se, jos siltä tuntuu. Myöhemmin tuntuu usein paremmalta, ja ihan syystäkin.)
VastaaPoistaKuulostaa kurjalle :(. Mutta hyvä, että nousu on jo mielessä <3! Täältä isot tsempit!
VastaaPoistaVuodet on kovettaneet mua, mikä on mun tapauksessa lähes yksinomaan hyvä asia. Osaan myös sitä kautta ponnistaa melko reippaasti pois sellaisista "minä en kuulu tänne, olen turha ja väärä" -oloista, paitsi silloin, kun pettymyksiä on tullut useampi eri rintamilla. Onneksi on perhe. Kun on perhe, hylkäämiset, olivat ne sitten ammatillisia tai ystävyyssuhteissa tapahtuvia, eivät tunnu ihan niin kauheilta, kun taustalla on aina oma tukijoukko. Tämän takia ihmiset niitä perheitä varmaan osin hankkiikin.
VastaaPoistaOnneksi paha mieli menee pois. Se menee aina pois, ei heti, eikä aina helpolla, mutta menee.